Edukettu – Koska mä sittenkin voin

En usko sattumiin. Uskon siihen, että kaikella on aikansa ja paikkansa. Kukapa olisi uskonut, mihin saattaa johtaa kahden rakkaassa harrastuksessaan toisensa tavanneen opettajan keskustelu eräänä harmaan keväisenä lauantaina. Toisella, eli Nooralla, oli idea ja konsepti, toisella, eli minulla, pelkkä into ja halu olla mukana uudenlaisessa pöhinässä.

Pöhinäähän se on, kun kahdeksan rautaista opetusalan ammattilaista kohtaa yhteisenä tavoitteenaan puhaltaa uutta hehkua opetusalan koulutuksiin ja juuri siihen maailmaan, josta jokaisella suomalaisella on jonkinlainen käsitys. Kaikkihan me olemme koulussa käyneet, kaikillahan meillä on muistoja koulusta, opettajista ja oppiaineista. Olemme suomalaisen koulun asiantuntijoita ihan jokainen. Vai olemmeko?

Helena on Edukettu osuuskunnan tiimijäsen. Hän työskentelee S2-ja ET-opettajana. Helena on innostunut positiivisesta pedagogiasta, luovasta kirjoittamisesta ja oppilaslähtöisestä opettajuudesta. Tärkeää on osata pysähtyä arjessa ja hengittää syvään.”

Opettajan työ on maailman paras työ. Siinä kasvatus- ja opetustyön vastuu ja oman työn toteuttamisen vapaus lyövät kättä upealla tavalla. Suomalainen opettaja on käsite maailmalla: Korkeasti koulutettu asiansa osaava pedagogi, joka hoitaa arjen ja juhlat ja kantaa vastuu kokonaisista ikäluokista. Kerran opettaja, aina opettaja. Kyllä. MUTTA.

Miksi koulumaailma on niin jähmeä ja konservatiivinen? Miksi uudet opetussuunnitelmat ovat valmiiksi vanhoja? Miksi nuoret, innokkaat kirkasotsaiset opettajat uupuvat ennen aikojaan? Opettajan työ on paljon muutakin kuin opettaminen. Voi, kun voisikin vain pitää hyvin valmistellut oppituntinsa ja lähteä kotiin. Voi, kun voisikin vain elää lomasta lomaan ja luottaa kerran saatuun opettajankoulutukseensa. Nykyaikainen opettaja on niin paljon muutakin kuin oppiaineensa rautainen osaaja. Hän on sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, perhetyöntekijä, läsnäoleva aikuinen, nenän niistäjä, pyllyn pyyhkijä, poliisi, vartija ja rajavartija. Mobiililaitteiden myötä kokonainen työ ja sitä myöten myös perheiden eriarvoisuus valuvat vapaa-ajalle. On hallittava ajanmukainen tietotekniikka, sosiaalinen media ja nuorison trendit. On myös hallittava itsensä kasvattajana, opettajana ja ihmisenä. Onko siis ihme, että opettaja on kovilla? Viikonloput tuntuvat liian lyhyiltä palautumiseen ja pitkät lomat tulevat tarpeeseen, mutta myös syyllistävät – varsinkin kilttiä opettajaa, joita opettajakunnassa on suurin osa.

Opetan kuudetta vuotta perinteisen lähiökoulun teini-ikäisiä. Olen oppinut näinä kuutena vuotena todella paljon suomalaisesta yhteiskunnasta ja nuorista, mutta ehkä eniten itsestäni. Rakastan työtäni kaikessa haastavuudessaan, mutta olen myös väsynyt. Olen väsynyt siihen hitaasti kääntyvään laivaan, joka kaupunkien kouluja koskeva hallintorakenne on, ja siihen, että niin moni hyvä ja hieno idea kaatuu syystä tai toisesta matkan varrella. Olen väsynyt siihen, että uudistumis- ja kehittämishaluni jähmettyvät lukujärjestysteknisiin seikkoihin tai koulukulttuurin konservatiivisuuteen. Haluan kehittyä ja kehittää omaa työtäni.

Edukettu on yhteisö, joka on syntynyt tarpeesta. Tarpeesta tehdä asioita toisin ja uudistaa sitä, mikä uudistettavissa on.

Viime lauantaina ensimmäisessä virallisessa Eduketun tiimijäsenten tapaamisessa ymmärsin, että se on mahdollista meille kaikille. Edukettu on yhteisö, joka on syntynyt tarpeesta. Tarpeesta tehdä asioita toisin ja uudistaa sitä, mikä uudistettavissa on – jokaisen opettajan omaa asenne- ja ajatusmaailmaa. Edukettu tarjoaa täydennyskoulutusta, vertaistukea ja laajempia koulutuskonsepteja juuri niihin asioihin, joissa tarvetta on. Edukettu on koulutus- ja täydennyskoulutuskonsepti, jonka avulla positiivista pöhinää on mahdollista saada työpaikoille, joissa uupumus, näköalattomuus ja muutosvastarinta on ottamassa vallan. Koulutuksen avulla on mahdollista jaksaa ja uudistua. Kaltaiseni eteenpäin katsova ja tavoitteellinen opettaja on ansainnut matalan kynnyksen, käytännössä sovellettavia ratkaisuja omaan arkeensa. Juuri niitä Edukettu tarjoilee.

On ilo olla mukana kehittämässä vanhasta uutta ja puhaltamassa hehkua kytevään hiileen. Jos sinusta tuntuu, että tiedät, mistä puhun, ole yhteydessä meihin. Tehdään yhdessä parhaamme itsemme ja tulevaisuutemme eteen!

Teksti ja kuva: Helena Murtonen-Leppä

5 + 1 vinkkiä opettajalle: Näin selviät kesälomaan asti

  1. Ole itsellesi armollinen. Kaikki oppilaasikaan eivät saa eivätkä edes tavoittele kiitettäviä arvosanoja. Sinun ei tarvitse suoriutua kaikista työtehtävistäsi täydellisesti. Hyvä riittää. Kymppiä tavoittelevalle kasin asettaminen tavoitteeksi voi tuntua yllättävän vapauttavalta. Kokeile vaikka!
  2. Älä tee kaikkea vaikeimman kautta. Lukuvuoden lähestyessä loppuaan opettaja haukkoo henkeä arvioitavien koepinojen, kirjoitelmien ja tutkielmien keskellä. Opetussuunnitelma kuitenkin kannustaa arvioimaan monipuolisesti. Mitä, jos antaisit oppilaiden harjoitella vertaisarviointia? Kokeile kirjallisen palautteen sijaan koko luokan yhteisiä arviointikeskusteluita. Voisiko numeroarvioinnin korvata sanallisella asteikolla? On yksinkertaisempaa antaa arvosanaksi “hyvä” kuin pähkäillä, ansaitseeko oppilaan tuotos  8-, 8 vai 8+.
  3. Muista levätä. Kun töitä on paljon, opettaja helposti ajattelee, ettei varaa vapaapäiviin tai edes lyhyempään rentoutumishetkeen ole. Todellisuudessa työskentelet tehokkaammin, kun välillä nollaat aivosi ja teet jotain, mikä vie ajatukset pois työasioista. Stressi ja kiire vähentävät kärsivällisyyttä, ja se saattaa näkyä hampaiden kiristelynä oppitunneilla ja opehuoneessa. Välillä koulussakin voi hengähtää hauskan puuhan parissa. Voisiko jonkin oppitunnin pitää vaikka ulkona? Vietä joka päivä vähintään yksi välitunti, jolloin et monista, arvioi tai vastaile Wilma-viesteihin. Ota kahvikuppi käteen ja vie kollega vartiksi pihalle. Puhukaa muusta kuin työasioista!
  4. Pysy asiassa loppuun saakka. Viimeisten viikkojen videoiden katselu alkaa turhauttaa jossain vaiheessa. Etenkin, jos leffoja katsotaan lähes jokaisella oppitunnilla. Se lisää oppilaiden häiriökäyttäytymistä. Miksi ylipäänsä raahautua kouluun, jos siellä ei tehdä mitään järkevää? Kannattaa siis suunnitella oikeaa asiasisältöä viimeistenkin viikkojen oppitunneille. Mitä sitten, vaikka kaikkia suorituksia ei saisikaan dokumentoitua lukuvuositodistukseen?
  5. Lykkää tai deletoi. Työpöydän pedagogiset pinot on tärkeä siivota kesäksi pois pöydiltä, mutta tarvitseeko niiden vielä löytää paikkaansa siisteistä kansiopinoista? Nakkaa monisteet suoraan silppuriin tai tyhjään kopiopaperilaatikkoon ja mieti niitä vasta syksyllä. Tai seuraavana syksynä. Jos kasa on koskemattomana laatikossaan vielä kolmen vuoden päästäkin, siellä ei ole mitään säästettävää.

+1 Ilmoittaudu Eduketun Operetriittiin, joka järjestetään heti kesäloman alussa, 3.–5.6. Retriitin tavoite on palautua kuluneen lukuvuoden rasituksista. Miljöönä toimii viehättävä Lempäälän Luontaiskylpylä, jossa nykyisyys ja menneisyys kohtaavat luoden harmonisen kokonaisuuden. Ohjelmassa on monenlaista rentouttavaa ja virkistävää toimintaa samanhenkisessä porukassa sekä halutessasi luontaiskylpylän hoitoja. Ilmoittautumisaikaa on enää viikko, joten toimi nopeasti! Lisätietoja ja ilmoittautumislinkin löydät täältä.

Kuuntele, viihdy ja opi – podcastit opettajan työvälineenä

Podcast tukee oppimista ja auttaa jäsentämään ja syventämään opittua asiaa. Toisaalta podcastien kautta voi tutustua myös ihan uuteen ja itselle tuntemattomaan aihepiiriin ja löytää innostuksen oppimiseen.

Maailmalla podcastit ovat olleet kovassa huudossa jo pitkän aikaa; Edison researchin toteuttaman tutkimuksen mukaan USA:ssa yli 44 prosenttia asukkaista oli kuunnellut podcasteja vuonna 2018 (https://www.edisonresearch.com/infinite-dial-2018/). Melkoinen määrä kuuntelijoita siis. Suomessa menestys on ollut maltillisempaa: 19 % prosenttia 25–34-vuotiaista oli käyttänyt podcast-palvelua matkapuhelimella vuonna 2017 (https://tilastokeskus.fi/til/sutivi/2017/13/sutivi_2017_13_2017-11-22_tau_018_fi.html).

Podcastien suosion kasvu näkyy myös Suomessa, sillä uusien julkaisijoiden ja toimijoiden määrä on tasaisessa kasvussa, ja podcasteja tuottaa ja julkaisee yhä useampi yritys, toimija ja yksityishenkilö. Pedagogisesta näkökulmasta podcasteja on hyödynnetty muun muassa vieraiden kielten opetuksessa jo pitkän aikaa.

Mitä podcast sitten oikein tarkoittaa? Määritelmän mukaan podcast tarkoittaa audion jakamista internetissä, usein tilauspohjaisesti. Podcastien aihepiirit, sisällöt, tyylit ja teemat vaihtelevat valtavasti. Valikoimaa on hurjan paljon, ja jokaiselle kuuntelijalle löytyy varmasti omaan makuun sopivaa materiaalia – varsinkin, jos kuuntelukieleksi kelpaa myös joku muu kieli kuin suomi. Joskus podcastia on kuvailtu ääniblogiksi – vähän samalla idealla monet podcastit ja podcast-sarjat onkin rakennettu.

Opetuksen näkökulmasta podcasteja voi lähestyä kahdesta näkökulmasta: valmiit podcastit laajentavat oppimateriaalivalikoimaa ja avaavat ovia erilaisiin maailmoihin. Itse tehty podcast taas mahdollistaa sen, että oppijat saavat juuri heille suunnattua ja suunniteltua äänimateriaalia. Äänen kautta opettaja tulee lähelle ja säilyttää kontaktin oppijoihin esimerkiksi silloin, kun lähiopetusta ei ole tai oppija esimerkiksi suorittaa jonkun osan oppimiskokonaisuudesta itsenäisesti. Myös oppimistehtävänä podcast toimii hyvin.

Lähde mukaan tarkastelemaan podcasteja opettajan työvälineenä; pääset sekä tutustumaan erilaisiin esimerkkeihin valmiiden podcastien hyödyntämisestä opetuksessa että ideoimaan ja tekemään omaa podcastia.

Luovuus voi olla jokaisen juttu!

Luovuus on meissä kaikissa

Luovuus ja taide on tapana yhdistää johonkin tavallista ihmistä suurempaan. Ihmisiä jaetaan helposti luoviin ja niihin, jotka eivät ole ollenkaan luovia. Meissä jokaisessa kuitenkin on taatusti luovuutta – ja paljon.

Luovuus on kykyä tuottaa jotain uutta. Se voi olla esimerkiksi kykyä haaveilla. Jos kykenee tuottamaan mieleensä kuvan elämästä, jossa suuret unelmat ovat toteutuneet, on jo hienosti onnistunut luovassa ajattelussa.

Aikuisuus onnistuu joskus pakottamaan luovuuden pois näkyviltä. Ajattelemme helposti, että luovuus kuuluu vain rohkeille. Sellaisille, jotka uskaltavat hassutella toisten edessä. Luovuuden ei kuitenkaan tarvitse olla avointa ja julkista. Se voi olla myös yksityistä. Eikä sen välttämättä tarvitse olla mitään ajattelua enempää.

Luovuus on yhdessä tekemistä

Luovuus voi olla myös vuorovaikutusta. Se voi olla yhdessä kasvatettua ajattelua, jossa jokainen tuottaa jotain pientä ja siitä kaikesta kasvaa jotain suurta. Se voi olla heiteltyjä ideoita ja ajatuksia ja niistä innostumista tai niihin tarttumista. Parhaimmillaan yhdessä toimimalla tulos on moninkertaisesti enemmän kuin tekijänsä.

Luovan menetelmän avulla voi syntyä kiinnostavaa ja voimia antavaa vuorovaikutusta. Toisen ajatus voi synnyttää oivalluksen minussa ja minun oivallukseni voi viedä toisen ajatusta entistä pidemmälle. Eikä kaikkea tarvitse välttämättä sanallistaa keskustelussa. Luova tekeminen voi puhua puolestaan.

Luovuus on toiminnallista ajattelua

Vaikka luova ajattelu voi tapahtua pelkästään pään sisällä, voi luovuus olla myös ajattelua toiminnan kautta. Se voi olla ajattelua kynä kädessä tai keho liikkeessä. Se voi olla sitä, että ajattelu ohjaa toimintaa ja sitä, että toiminta ohjaa ajattelua.

Luova toiminta saattaa yllättäen paljastaa, mitä mielen päällä oikeastaan juuri nyt on. Ja kun päällimmäinen ajatus paljastuu, on sitä mahdollista alkaa pohtia ja ratkaista. Luovuus voi auttaa kriisin selkiytymisessä ja kriisistä selviytymisessä.

Voisiko luovuus osoittautua mainioksi tavaksi ratkaista ongelmia, käsitellä kriisiä ja hallita stressiä? Ehkä juuri tämä elämäntilanne auttaa minua löytämään oman luovuuteni, nauttimaan siitä ja käyttämään sitä hyödyksi. Voisiko luovuudelle antaa mahdollisuuden?

Tulikettu luovuuden lähteellä

Tulikettu on soveltavan taiteen menetelmiä hyödyntävä työpaja tai kurssi, jonka keskiössä on omien voimavarojen etsiminen ja löytäminen luovien menetelmien avulla sekä vertaisten kanssa jaetut tunteet, kokemukset, ajatukset ja oivallukset. Tarkoitus ei ole valmistaa muille esitettävää taidetta vaan tuotosten jakaminen jää jokaisen omaan harkintaan.

Tänä keväänä järjestämme Tulikettu-työpajan yhteistyössä Simpukka ry:n kanssa lapsettomien lauantaina 11.5.  Kohderyhmänä ovat tahattoman lapsettomuuden kohdanneet. Osallistujan tämänhetkinen elämäntilanne voi olla millainen tahansa. Tulikettu-pajapäivässä käsitellään lapsettomuuden kriisiä yhdessä vertaisten kanssa draaman, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen avulla.

Hinta: Simpukka ry:n jäseneltä 80 €, muilta 100 €

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/7M3gNR6G9LXvg9iw7

Yhteystiedot: noora (a) edukettu.com

Viimeinen ilmoittautumispäivä on pe 26.4.

Pajapäivä järjestetään, jos osallistujia on vähintään 20.

Tervetuloa mukaan!

Kirjoittajaretriitti 2.–4.8.2019

Tekisi mieli kirjoittaa, mutta sille ei tunnu löytyvän aikaa. Kunpa vain voisi vetäytyä jonnekin pois maailmasta kirjoittamaan. Ehkä sen voisi tehdä muiden kirjoittajien kanssa.

Tule kirjoittamaan ja puhumaan kirjoittamisesta Eduketun kirjoittajaretriittiin. Retriitti järjestetään upeassa Lempäälän luontaiskylpylässä, jossa mieltä ja ruumista ovat aikanaan elvyttäneet muiden muassa Mika Waltari, Ilmari Kianto ja Aaro Hellaakoski. Lempäälän luontaiskylpylä on paikka, jossa menneisyys ja nykyisyys kohtaavat muodostaen inspiroivan kokonaisuuden. Parempia puitteita kirjoittamiselle ei voi kuvitella!

Retriitti tarjoaa mahdollisuuden kirjoittaa juuri sitä, mitä haluat kirjoittaa. Viikonlopun mittainen retriitti on rakennettu niin, että se mahdollistaa kurinalaisen kirjoittamisen mutta antaa tilaa myös ajattelemiselle ja ajatusten vaihtamiselle samanhenkisessä ryhmässä. Kirjoittamista tauotetaan ruokailuilla, liikuntahetkillä ja kirjoitusharjoituksilla. Päivän päätteeksi on mahdollista kokoontua juttelemaan yhdessä kirjoittamisesta ja kaikesta muusta kiinnostavasta. Kirjoittavaa mieltä ja kehoa voi myös elvyttää Lempäälän luontaiskylpylän ihanan rentouttavilla ja virkistävillä hoidoilla.

Ohjelma (alkaen 349 €) sisältää täysihoidon viehättävässä parantolamiljöössä järven rannalla, ohjattua toimintaa samanhenkisessä porukassa ja halutessasi lisäksi luontaiskylpylän hemmotteluhoitoja.

Mitä vielä mietit? Ilmoittaudu heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti!

Retriitin hinta määräytyy sen mukaan, minkä majoituspaketin valitset. Tutustu eri vaihtoehtoihin ja ilmoittaudu:
https://forms.gle/x1Vgx8t39jnuSXFo6

Kirjoittajaretriitin ohjaajina toimivat

Maria Helstola
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
draamaopettaja ja kirjoittamisen opettaja

Noora Friman
äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja
kirjoittamisen opettaja

Aikuisten kesäleiri 1.–5.7.2019

Aikuinen, käykö lomalla aika pitkäksi? Ikävöitkö lapsuuden kiireettömiä ja huolettomia kesiä? Haluaisitko kesälomasi sisältävän sekä lepoa että virikkeitä?

Lähde pakoon arjen tylsyyttä aikuisten kesäleirille Lempäälään!

Aikuisten kesäleirillä on aktiviteettia aamusta iltaan. Kaikki on mietitty valmiiksi puolestasi, jotta sinun ei tarvitsisi huolehtia mistään. Osallistut päivittäin ohjattuun toimintaan yhdessä uusien kavereittesi kanssa, lataat akkujasi luontaiskylpylän uskomattoman rentouttavissa hoidoissa ja istut valmiiksi katettuun pöytään kolmesti päivässä.

Leiriohjelma (alk. 699 €) sisältää täysihoidon viehättävässä parantolamiljöössä järven rannalla, ohjattua toimintaa samanhenkisessä porukassa ja halutessasi lisäksi luontaiskylpylän hemmotteluhoitoja.

Mitä vielä mietit? Ilmoittaudu heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti. Älä jää paitsi kesän taatusti hauskimmasta viikosta!

Leirin hinta määräytyy sen mukaan, minkä majoituspaketin valitset. Eri vaihtoehdot ja hinnat näet ilmoittautumislomakkeesta: https://forms.gle/VqfnZ47Cyoo9T24W6

Voiko tulevaisuutta ennustaa?

Oletko koskaan haaveillut, että näkisit tulevaisuuteen? Joskus olisi hyödyllistä tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Se helpottaisi esimerkiksi tällä hetkellä tehtävien päätösten tekoa.

Toisaalta joskus tulevaisuuden ajatteleminen voi tuntua mahdottomaltakin. Kriisin keskellä elävän ihmisen voi olla vaikea nähdä omaa tulevaisuutta valoisana. Vaikeassa elämäntilanteessa lohduttaisi, jos pystyisi jollain tavalla varmistumaan siitä, että kriisistä selviää.

Tulevaisuusajattelu on ihmiselle luontaista, mutta sitä voi myös harjoitella. Tulevaisuusohjauksessa yhdistyvät tulevaisuudentutkimus ja kokonaisvaltainen ohjaus. Tulevaisuusohjauksen keskiössä on ajatus avoimesta tulevaisuudesta, joka voi sisältää useita erilaisia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva pohtii blogikirjoituksessaan Tulevaisuus on arkisia tekoja, mikä on omien valintojen merkitys omannäköisen tulevaisuuden rakennuspalikoina. Hän toteaa, että tulevaisuus ei tule vaan sitä tehdään oman toiminnan kautta. On tärkeää osata kuvitella erilaisia tulevaisuuksia, jotta jokin niistä tulisi todeksi.

Tulevaisuusohjauksen tarkoitus on antaa ajattelun ja toiminnan välineitä sekä konkreettisia harjoituksia tulevaisuusajattelun tueksi. Niiden avulla pystyy jäsentämään omaa tulevaisuuttaan koskevia odotuksia mutta myös varautumaan erilaisiin tapahtumaketjuihin.

Tulevaisuusohjauksessa tulevaisuutta pyritään hahmottamaan laajempina kokonaisuuksina. Sen tarkoitus on antaa taitoja ja välineitä ymmärtää tulevaisuuden moninaisuutta, ei pelkästään yksilön näkökulmasta, vaan myös yhteisön ja ympäristön näkökulmasta.

Tulikettu auttaa hahmottamaan omaa tulevaisuutta

Eduketun Tulikettu-koulutukset keskittyvät omien voimavarojen tunnistamiseen. Samalla tavoitteena on saada osallistujat tiedostamaan tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiaan, toiveitaan ja pelkojaan, herättää toiveikkuutta sekä auttaa ymmärtämään oma, aktiivinen rooli oman tulevaisuuden suunnittelijana.

Tänä keväänä järjestämme Tulikettu-pajapäivän lapsettomien lauantaina 11.5. yhdessä Lapsettomien yhdistys Simpukan kanssa Tampereella. Kohderyhmänä ovat tahattoman lapsettomuuden kohdanneet. Osallistujien tämänhetkinen elämäntilanne voi olla minkälainen tahansa. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän linkin kautta.

Ensi syksynä alkaa luovan kirjoittamisen kurssi niin ikään yhteistyössä Simpukka ry:n kanssa. Lue lisää aiemmista blogikirjoituksista Kriisin käsittelyä kynä kädessä ja Kirjoittamisen voima on vuorovaikutuksessa ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Omiin, oppilaittesi tai yhteisösi tarpeisiin räätälöidyn Tulikettu-kurssin tai koulutuksen voit tilata Eduketulta. Lue lisää. Lisätietoja antaa Noora Friman (noora (a) edukettu.com).

Tämäkin kettu on suunnannut katseensa tulevaisuuteen.

Eduketun Operetriitti 3.–5.6.2019

Kun Suvivirsi on laulettu, opettajasta tuntuu kuin olisi juossut päin seinää. Ensimmäisinä lomaviikkoina olo on kuin koomassa eikä lomastakaan jaksa vielä nauttia. Voisiko lukuvuodesta palautumista nopeuttaa?

Tule palautumaan lukuvuodesta ja suuntaamaan kohti kesälomaa Eduketun Operetriittiin! Retriitti järjestetään upeassa Lempäälän luontaiskylpylässä. Operetriitissä päästetään irti menneen lukuvuoden harmeista ja taakoista unohtamatta iloita sen onnistumisista. Lisäksi rentoudutaan kevyen ohjelman, yhdessäolon, yksinolon ja luontaiskylpylän hoitojen avulla.

Retriitissä ajatukset suunnataan eteenpäin tulevaan lomaan, ehkä vähän sitä seuraavaan lukuvuoteenkin ja kauemmaksi tulevaisuuteen. Vetäydytään yhdessä hetkeksi pois maailmasta, nautitaan hiljaisuudesta ja rauhasta sekä olla että ajatella.

Kaikki on mietitty valmiiksi puolestasi, jotta sinun ei tarvitsisi huolehtia mistään. Osallistut päivittäin ohjattuun toimintaan samanhenkisessä porukassa, lataat akkujasi luontaiskylpylän uskomattoman rentouttavissa hoidoissa ja istut valmiiksi katettuun pöytään kolmesti päivässä.

Ohjelma (alkaen 349 €) sisältää täysihoidon viehättävässä parantolamiljöössä järven rannalla, ohjattua toimintaa samanhenkisessä porukassa ja halutessasi lisäksi luontaiskylpylän hemmotteluhoitoja.

Mitä vielä mietit? Ilmoittaudu heti mukaan, sillä paikkoja on rajoitetusti! Retriitin hinta määräytyy sen mukaan, minkä majoituspaketin valitset. Tutustu eri vaihtoehtoihin ja ilmoittaudu: bit.ly/2U64s03

Operetriitin ohjaajina toimivat

Noora Friman                                         Kati Miettinen

suomen kielen opettaja                        varhaiskasvatuksen opettaja

kirjoittamisen opettaja                          personal trainer

Toiminnalliset menetelmät – toisenlainen tapa oppia

Toiminnallisen oppimisen käsite on monelle tuttu erilaisista kasvatustieteen teorioista. Arkisella tasolla kouluelämässä mielikuvat toiminnallisesta oppimisesta ja toiminnallisista menetelmistä liittyvät usein liikunnallisiin tuokioihin tunnin aikana tai piristäviin peli- ja leikkituokioihin tunnin päätteeksi. Toiminnallinen oppiminen voi olla fyysistä tekemistä, mutta se on muutakin.  

Meille toiminnallinen oppiminen on ennen kaikkea yhteistoiminnallista ajatustyötä, jonka tarkoituksena on, että oppilas ymmärtäisi paremmin opittavan asian sisällön ja siitä jäisi kehollinen muistijälki. Toiminnallisten menetelmien ei ole tarkoitus olla lisätyötä opettajalle eikä piristysruisketta puuduttaviin tunteihin. Toiminnalliset menetelmät voivat tarjota uudenlaisen tavan käsitellä minkä tahansa oppiaineen – tai koulun ulkopuolisen aiheen – sisältöjä. Käsin kosketeltavat materiaalit helpottavat abstraktien käsitteiden konkretisoimista ja helpottavat mieleen painamista.

Toiminnallisia menetelmiä voi käyttää niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Omaan opetukseemme suunnitellut tehtävät on toteutettu enimmäkseen ryhmätyöskentelyä ajatellen, mutta tehtävät ovat muokattavissa myös yksilöohjauksen tarpeisiin. Toiminnallisten menetelmien käyttäminen luokkatilanteissa lisää aktiivista vuorovaikutusta oppilaiden kesken ja kehittää sitä kautta oppilaiden sosiaalisia taitoja.

Opetussuunnitelman oppimiskäsityksessä kuvataan, kuinka myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Toivomme, että toiminnallisten menetelmien kautta oppilaat saisivat myönteisiä tunnekokemuksia, jotka innostaisivat ajattelemaan ja kehittämään omaa itseään sekä osaamistaan – taitoja, joita tulevaisuudessa takuulla tarvitaan.

Toiminnallisia menetelmiä pääsee kokeilemaan ja kehittelemään Eduketun koulutuksessa Toiminnalliset menetelmät – toisenlainen tapa oppia. Kouluttajina toimivat opinto-ohjaajat Hanna Koskinen ja Tanja Portaankorva.

Kirjoittamisen voima on vuorovaikutuksessa

Kirjoittaminen on hyvä ajattelun ja dokumentoinnin väline. Siitä kirjoitin aikaisemmassa blogipostauksessa Kriisin käsittelyä kynä kädessä. Ennen kaikkea kirjoittaminen on kuitenkin vuorovaikutusta. Se on tapa avata omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Lukeminen taas on tapa ottaa niitä vastaan.

Kirjoittaminen ei välttämättä kaipaa lukemista. Joskus on hyödyllistä kirjoittaa niin, että tekstiä ei ole tarkoituskaan ikinä lukea. Usein teksti kuitenkin kaipaa lukijaansa. Se lukija voi olla kirjoittaja itse tai joku ulkopuolinen.

Kirjoittaminen on tapa kurottaa pois yksinäisyydestä

Kriisi tiputtaa usein kokijansa paksun yksinäisyyden kokemuksen sisälle. Kriisin keskellä tuntuu, ettei kukaan kuule oikeita ajatuksiani eikä kukaan täysin ymmärrä, mitä käyn läpi. Monia ajatuksia ja tilanteita voi olla vaikea selittää. Niitä voi myös olla vaikea kuunnella.

Kirjoittaminen on tapa kurottautua yksinäisyyden verhon läpi. Kun saa rauhassa asetella sanansa ja asiansa, on se mahdollista saada sellaiseen muotoon, jonka vastaanottaja voi rauhassa ymmärtää ja sisäistää. Kirjoittajan ja vastaanottajan ei edes välttämättä tarvitse olla samassa tilassa. Oikein hankalassa tilanteessa voikin olla kaikille helpompaa välittää ajatuksia niin, että sekä kirjoittaja että lukija saavat niiden miettimiseen ja tunteidensa käsittelyyn riittävästi aikaa.

Moniäänisestä vertaisryhmästä löytyy voimaa

Kirjoittaminen voi myös olla vertaistukea. Paksun yksinäisyyden keskellä voi olla helpottavaa oivaltaa, että maailmassa on joku, joka tietää, miltä minusta tuntuu ja osaa jopa pukea sen sanoiksi. Voi myös olla voimauttavaa huomata, että oma henkilökohtainen kokemus löytää kaikupintaa vertaisessa lukijassa. Parhaimmillaan vertaisryhmä onnistuu kirjoittamalla sanoittamaan paljon syvempiä ja tärkeämpiä asioita kuin puhumalla.

Vertaisten kanssa kirjoittaminen on myös mainio tapa laajentaa näkökulmaa kriisistä. Kun koko ryhmällä on kokemus tahattomasta lapsettomuudesta, mutta kriisin vaihe on jokaisella erilainen, voi ryhmän moniäänisyys olla tärkeä voimavara. Kaikkia ryhmän jäseniä yhdistää kokemus ja tarve käsitellä sitä. Kirjoittaminen on tehokas tapa avata erilaisia näkökulmia ja saada aikaan yhteistä ymmärrystä valtavan monialaisesta kriisistä.

Ilmoittaudu Tulikettu – luovan kirjoittamisen kurssille!

Tule ajattelemaan kirjoittamalla Tulikettu – luovan kirjoittamisen kurssille. Kurssi antaa osallistujalleen kirjoittamisen työkalujen lisäksi oman kirjoittavan yhteisön, joka kerääntyy yhteisen tekemisen äärelle sekä kasvokkaisissa tapaamisissa Tampereella että ryhmän halutessa myös sähköisten välineiden kautta. Kurssi kestää vuoden, mutta se voi olla tärkeä alku pidemmillekin ystävyyksille.

Kurssi on tarkoitettu tahattoman lapsettomuuden kohdanneille ja osallistujan tämänhetkinen elämäntilanne voi olla millainen tahansa. Kurssille voi siis osallistua riippumatta siitä, mitä tuleva vuosi tuo kohdalle.

Paikka: Tampere, Simpukka ry:n toimisto (Kalevantie 7C)

Aika: la 24.8.2019, la 19.10.2019, la 11.1.2020, la 14.3.2020 ja la 25.4.2020

Kello: 11.00–15.00

Hinta: Simpukka ry:n jäseneltä 85 €, muilta 105 €

Ilmoittautuminen: https://goo.gl/forms/3Oo65MeOO2UrgXrS2

Yhteystiedot: noora@edukettu.com

Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantaina 5.8.2019.

Kurssi järjestetään, jos osallistujia on vähintään kymmenen.

”Kaikki surut voidaan kestää, jos ne ovat osa tarinaa tai jos niistä kirjoitetaan sellainen.”– Karen Blixen