Auktoriteetti on opettajan työväline

En alun perin missään tapauksessa halunnut opettajaksi. Opettajan ammatista työnsi pois pääasiassa suhteeni auktoriteettiin. En todellakaan uskonut, että voisin löytää auktoriteettia ja selvitä oppilaiden kanssa. En uskonut, että oikeasti pystyisin toimimaan opettajana. Oppilaat tuntuivat pelottavilta. Olinhan itsekin istunut koululuokissa, joissa härnättiin opettajia itkun partaalle.

Eikä pelkoni ollut kokonaan turhaa. Opettajan ammattiin päädytään yleensä todellisen tulikasteen kautta. Jos selviää satunnaisista sijaisuuksista, selviää varmasti pysyvämmistäkin töistä. Satunnaisella sijaisella kun ei oikein ole puolellaan rakenteista tulevaa auktoriteettia. Hän on luokassa hyvin yksin ja selviää siitä joko hyvin tai kärsien ilman, että siitä oikeastaan edes kukaan tietää.

Oman auktoriteetin etsiminen on ollut hapuilua. Olen kokeillut kaikenlaisia lähestymistapoja. Olen yrittänyt olla mahdollisimman kiva ja saada oppilaat työhön mielistelemällä ja manipuloimalla. Olen yrittänyt olla mahdollisimman tiukka ja saada oppilaat työhön uhkailemalla ja rankaisemalla. Lopulta minulle luontainen auktoriteettinikin on alkanut hahmottua. Ja kun se on löytynyt, on työkin helpottunut. Oman auktoriteetin löytäminen on tuonut paljon työhyvinvointia.

Eikä opettajan työssä tarvita auktoriteettia pelkästään suhteessa oppilaisiin. Opettajan ammattiin kuuluu myös auktoriteetti suhteessa oppilaiden huoltajiin, suhteessa moniammatillisiin yhteistyöverkostoihin, suhteessa toisiin opettajiin ja koko koulun väkeen sekä suhteessa kehen tahansa, jolla on mielipide koulusta tai aineenopettajan aineesta.

Auktoriteetti on siis monisyinen asia, joka vaikuttaa opettajan työhön todella paljon. Kuitenkin sitä käsitellään yllättävän vähän. Olen varma, että auktoriteetin tietoinen pohtiminen auttaa kokoamaan omaa auktoriteettia. Se auttaa hahmottamaan, mistä palasista auktoriteetti koostuu, mitä voi omassa työssä kehittää ja millä tavoilla siihen voi lähteä pureutumaan. Auktoriteetin ajatteleminen voi tuoda myös armollisuutta omaa työtä ja itseä kohtaan. Moni meistä on jo tehnyt paljon oikein!

Auktoriteettia ei kannata ajatella asiana, jota joko on tai ei ole, vaan yhtenä opettajan työvälineenä. Sitä voi tietoisesti hyödyntää omassa työssä, ja sen avulla voi edesauttaa sekä koulun että luokan yleistä ilmapiiriä, työrauhaa ja oppimista.

Auktoriteetista työhyvinvointia -Demokettu keskiviikkona 30.10. klo 17.30

Tule pohtimaan omaa auktoriteettiasi Eduketun demokoulutukseen! Demokettu järjestetään keskiviikkona 30.10. kello 17.30–19.30 Tampereella Teho-osaston tiloissa. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Turvallista tilaa etsimässä

Minua kiinnostaa vaikeasti tavoitettava alue koulun aikuisten ja nuorten välissä. Se piste, jossa nuo kaksi todellisuutta kohtaavat. Opiskeluhuollon työntekijänä olen kuullut kertomuksia molemmista, ja kuvaukset eroavat merkittävästi toisistaan. Opettajien tarinoissa puhutaan nuorista, joiden koulutehtävät jäävät tekemättä, harjoittelut keskeytyvät, lupauksia tehdään mutta niistä ei pidetä kiinni. Nuorten tarinoissa kerrotaan alkoholismista, perheväkivallasta, rahattomuudesta, yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista. Kummatkin kertomukset ovat totta ja läsnä yhtä aikaa – miten ne voisi sovittaa yhteen, saman katon alle?

Tutkimus toisensa jälkeen kertoo, että nuoret voivat huonosti ja uupuvat koulussa. Toki myös hyvinvoivia nuoria on, mutta huonovointisuus kasautuu – samoilla nuorilla on useita eri hankaluuksia elämässään. Väitän, että keinot, joilla näiden nuorten hyvinvointia koulussa tuettaisiin, tekisivät kaikkien oppilaitoksen opiskelijoiden oleminen koulussa monin tavoin paremmaksi.

Ajattelen, että koulun aikuisilla on mahdollisuus melko pienin keinoin tehdä koulusta paikka, joka tukee psyykkistä hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta. Paikka, jossa nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuksi kunnioittavasti ja jossa kaikenlaisista elämän asioista voidaan puhua avoimesti ja hankaluuksiin on saatavilla helposti apua. Ennen kaikkea turvallisempi paikka.  

Lokakuussa pidettävässä Demoketussa pohdimme erilaisia tapoja tukea erityisesti toisen asteen opiskelijoiden jaksamista. Tule mukaan miettimään, miten rakentaa koulusta entistä turvallisempi ja hyvinvointia vahvistavampi paikka kaikille nuorille!

Demokettu keskiviikkona 9.10. klo 17.30-19.30.

Demokettu järjestetään keskiviikkona 9.10. klo 17.30-19.30. Tällä kerralla koulutuksen aiheena on Opiskelijan jaksamisen tukeminen. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Teksti: Psykologi, kuvataidepsykoterapeutti Sanna Pikku-Pyhältö

Lisätietoa

Veera Huvila, Laura Mittilä: Opiskelu-uupumus toisen asteen opiskelijoiden kokemana. TAMK 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/160725

Opetushallituksen blogi 10.5.2019: Lukio-uudistus tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen https://www.oph.fi/fi/blogi/lukiouudistus-tahtaa-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-lisaamiseen

Tietopaketti opiskelijoiden mielenterveydestä: https://voimaaopiskeluun.diak.fi/wp-content/uploads/sites/7/2018/11/Diak_Voimaa_opiskeluun_Tietopaketti_opiskelijoiden_mielenterveydesta_18s_A4_271118.pdf

Hyvän palautteen haaste

Monissa kahvipöytäkeskusteluissa kollegoiden kanssa nousee usein esiin sama teema: palautteen antaminen koetaan haastavaksi, se vie aikaa ja joskus turhauttaakin. Kun aikaisemmin opettajat hukkuivat paperipinojen alle ja raapustivat kommentteja ja merkintöjä fyysisten paperien marginaaleihin, on työ nykyisin enemmän sähköistä ja yhä useampi oppimistehtävä tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla tai verkkoympäristöön muulla tavoin. Tämä ei kuitenkaan poista tai muuta sitä asiaa, että arviointia on tehtävä, palautetta on annettava ja jokaisen pedagogin toiveena on mahdollisimman monipuolisen ja palautteen vastaanottajaa eteenpäin auttavan palautteen antaminen.  

Tehtävätyyppien kirjo on kasvanut, ja oppimistehtävä voi olla kirjallisen työn lisäksi esimerkiksi liikkuvaa kuvaa, visuaalinen sommitelma tai vaikkapa äänitiedosto. Yhtä lailla tällaisen oppimisen osoittamisen tueksi olisi pystyttävä tuottamaan kehittävää palautetta.

Palautetta annetaan myös monessa muussa yhteydessä kuin koulussa opettajalta oppijalle; vertaisarvioinnin määrä on selkeässä kasvussa sekä opinnoissa että työelämässä, projektityyppinen työ edellyttää palautteen antamista kollegoille, yhteiskirjoittamisessa palautetta annetaan monessa työvaiheessa ja tekstiä muokataan edelleen saadun palautteen mukaan. 

Tutkimuksissa on havaittu, että tehokas palaute on kokonaisvaltaista ja monikanavaista, lisäksi äänipalautteen on todettu tuovan palautteen antajan lähemmäs palautteen vastaanottajaa ja mahdollistavan myös palautedialogin paremmin kuin niin sanottu perinteinen kirjoitettu palaute. Monikanavaisessa palautteessa voivat yhdistyä ääni, visuaaliset elementit ja vaikkapa liikkuva kuva. Tämä mahdollistaa monipuolisen ja eteenpäin auttavan palautteen antamisen ja toisaalta monipuolistaa ja elävöittää myös palautteen antajan työtä. Suullisesti annettu, sanallinen palaute myös tehostaa palautteenantoa ja nopeuttaa työtä – resurssien tiukkenemisen myötä myös tätä näkökulmaa on mietittävä. 

Syyskuussa pidettävässä Demoketussa tutustumme erilaisiin palautteen antamisen tapoihin ja välineisiin sekä käymme läpi käytännön esimerkkejä sovelluksista, joilla monikanavaista eli ääntä, kuvaa ja visuaalisia elementtejä yhdistelevää palautetta voi hyödyntää omassa työssään.

Tervetuloa mukaan!

Demokettu keskiviikkona 25.9. klo 17.30–19.30

Demokettu järjestetään keskiviikkona 25.9. klo 17.30–19.30. Tällä kerralla koulutuksen aiheena on Ääni- ja videopalaute. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Teksti: Suomen kielen ja viestinnän lehtori Hanna Elina Hovila

Lisätietoa

Heimbürger, A. (2018). Using Recorded Audio Feedback in Cross-Cultural e-Education Environments to Enhance Assessment Practices in a Higher Education. Advances in Applied Sociology, 8 (2), 106-124. doi:10.4236/aasoci.2018.82007

Vuojärvi, H. & Rasi, P. (2019). Opettajan eriaikainen äänipalaute osana yliopiston verkko-opiskelijoiden oppimisprosessia. Yliopistopedagogiikka 2/2019. Saatavilla: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/09/02/opettajan-eriaikainen-aanipalaute/

Tulevaisuusajattelulla vahvistetaan lasten ja nuorten uskoa tulevaisuuteen

Ajassamme on erityistä se, että muutos on jatkuvaa ja nopeaa. Teknologinen kehitys on huimaa ja se ulottuu kaikille elämänalueille. Robotisaatio, automaatio ja tekoäly muuttavat työtä ja työnteon tapoja. Yhä laajemmin tiedostetaan, että maapalloa uhkaa ekokatastrofi. Omaan tulevaisuuteen vaikuttavien valintojen ja mahdollisuuksien lisääntyminen monimutkaistaa elämää. Tulevaisuus näyttäytyy monelle nuorelle epävarmana.

Kaiken epävarmuuden keskellä meidän kasvattajien päätehtävä on vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuuden uskoa antamalla heille välineitä tulevaisuusajatteluun. Tulevaisuusajattelu on ihmiselle luontaista, mutta sitä voi myös oppia ja opettaa. Tulevaisuusajattelun opetuksessa ihmisille luodaan mahdollisuuksia kompleksisuuden, hämmennyksen ja epävarmuuden käsittelyyn. Tulevaisuusajattelun tavoitteena ei ole kertoa ihmisille, mitä heidän pitää ajatella, vaan houkutella heitä ajattelemaan toisin eli opettaa tarkastelemaan erilaisia vaihtoehtoja. Tulevaisuusajattelu opettaa kyseenalaistamaan rajoja, toimintatapoja ja ennakkokäsityksiä, jolloin ihmiset joutuvat miettimään ja toteuttamaan uusia ideoita. Lähtökohtana on, että ihminen on valmistautuneempi myös yllättäviin muutoksiin, kun hän on pohtinut tulevaisuutta.

Tulevaisuusajattelun ytimessä on ajatus toivosta ja mahdollisuudesta myönteisiin kehityskulkuihin. Tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, vaan jokainen meistä voi vaikuttaa omaan ja maapallon tulevaisuuteen. Yhteistyössä muiden kanssa voimme vaikuttaa vielä enemmän. Tulevaisuusajattelulla rakennetaan myös ihmisen kykyä nähdä itsensä osana yhteisöä ja ympäristöä.

Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus on kehittänyt erilaisia työkaluja tulevaisuusajattelun opettamiseen. Esittelemme syyskuun demoketussa (Tulevaisuusleiri – tulevaisuusajattelua innostavalla tavalla) oman sovelluksemme Future Camp -tapahtumasta. Koulutuksessa saat ideoita tulevaisuusajattelun opettamiseen ja pääset kokeilemaan erilaisia toiminnallisia, tulevaisuusajatteluun kannustavia tehtäviä. Koulutus sopii kouluissa työskentelevien lisäksi esimerkiksi nuorisotyötä tekeville.

Teksti: Opinto-ohjaajat Hanna Koskinen ja Tanja Portaankorva

Demokettu keskiviikkona 11.9. klo 17.30–19.30

Syksyn ensimmäinen Demokettu järjestetään keskiviikkona 11.9. klo 17.30–19.30. Tällä kerralla koulutuksen aiheena on Tulevaisuusleiri. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Demokettu on Eduketun demokoulutus. Koulutuksen hinta on vain 20 euroa ja se sisältää kahvitarjoilun. Osallistujat sitoutuvat antamaan koulutuksen jälkeen palautetta kouluttajalle, joka muokkaa palautteen pohjalta koulutuksen valmiiksi kokonaisuudeksi.

Demokettu varmistaa koulutustemme laadun. Kaikki koulutuksemme ovat hyvin suunniteltuja ja harjoiteltuja kokonaisuuksia.

Loppuvat ne pitkätkin kesälomat!

Taas se alkaa

Ihanat, pitkät leppoisat päivät riippumatossa ja laiturin nokassa. Levolliset, lämpimät illat omenapuun alla. Puutarhajuhlat ystävien kanssa helmeilevä viini lasissa. Hyvin nukutut yöt tuulelta tuoksuvissa pellavalakanoissa. Hitaat aamut, kun margariini saa rauhassa sulaa rasiaansa ja ampiainen humaltua marmeladipurkin reunalle. Lomamatkat meren äärellä ja Euroopan metropoleissa. Häitä, rippijuhlia, kastetilaisuuksia, onnea, auvoa ja hyvää mieltä.

Kyllä! Kahdeksan viikon mahdollisuus ladata akkuja ja valmistautua tulevaan. Aikaa itselle, perheelle, ystäville ja kaikelle tärkeälle. Näinhän se tänäkin vuonna on mennyt. Tietenkin.

Syytä olisi, sillä taas se alkaa. Kymmenen kuukauden sukellus lukujärjestysten, kokousten, palavereiden ja muuttuvien tilanteiden maailmaan. Vain opettaja voi ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa.

Ne, jotka eivät tee opettajan työtä, keskittyvät kateellisina kommentoimaan pitkiä kesälomia. He ihmettelevät, miten voi olla mahdollista, että pitkän loman jälkeen alkava arki voi muka ahdistaa. Tiedän kokemuksesta: kyllä se voi.

”Minulla on niin kiire, että en ehdi edes kasvojani rasvaamaan.”

”Minulla on niin kiire, että en ehdi edes kasvojani rasvaamaan.” Näin totesi minulle kerran eräs rakas kollegani ja pyyhälsi ohitseni koulun käytävällä oppilaiden perään huutaen. Kommentti on jäänyt vaivaamaan mieltäni pitkäksi aikaa. Niin kiire, ettei ehdi edes kasvojaan rasvaamaan.

”Tein taas koko sunnuntain töitä. Heräsin seitsemältä ja havahduin pöydän äärestä iltaseitsemältä.”

”Saitko sähköpostini viimeisen viikon ohjelmasta? Laitoin sen kahdelta viime yönä.”

Siinä vasta työlleen omistautuneita kollegoja – wau. Pitäisikö minun tuntea pisto sydämessäni ja yrittää itsekin enemmän? Vai pitäisikö olla todella huolissaan? Näitä kahta vaihtoehtoa olen jäänyt tosissani miettimään.

Mikä ihme ajaa ihmisen sellaiseen pyörteeseen, että hän ei huomaa enää pitää itsestään huolta eikä kuuntele edes fysiologisia, ihmisenä olemiseen liittyviä tarpeitaan? Mielikuva opettajahuoneessa kahvia juovista ja keskenään leppoisasti rupattelevista opettajista on kahdeksankymmentäluvulta. Sen jälkeen muutos on ollut huima.

Työpäivän jälkeen kaipaa vain hiljaisuutta ja yksin oloa

Kaikki eivät koskaan enää ehdi opettajanhuoneeseen vaan jäävät välitunniksi luokkaan setvimään erimielisyyksiä, soittelemaan koteihin, tekemään wilmamerkintöjä, korjaamaan kokeita tai kuuntelemaan huolia. Kaikki eivät enää jaksa osallistua työporukan vapaaehtoisiin rientoihin tai tyky-päiviin, sillä tavallinen työpäivä tavallisessa peruskoulussa imee takin niin tyhjäksi, että työpäivän jälkeen kaipaa vain hiljaisuutta ja yksin oloa.

Tätä ei saa nyt ymmärtää väärin. Opettajan työ on maailman paras työ! Harva opettaja on sädekehää päänsä päällä kantava marttyyri tai tunnustusristiä rinnukseensa odotteleva uljas työnsankari. Opettajat ovat kiireisiä, koska heillä on korkea työmoraali ja he haluavat tehdä työnsä hyvin.

Työn määrä on kasvanut vuosien varrella valtavasti, ja opettajista on kuoriutunut sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, sairaanhoitajia, perhetyöntekijöitä, vartijoita, tiimiesimiehiä ja vaikka mitä. Inklusiivinen koulu, uusi OPS, lisääntynyt kirjaamistarve ja sosiaalityön ja terveydenhuollon kentän kiristykset ovat osuneet kaikki opettajiin.

Totta kai osa tekee kiireensä itse. Vähempikin varmasti riittäisi. Työtä pitäisi osata rajata, mutta miten? Lasten ja nuorten tarve aikuisen huomiolle on valtava.

Uupuminen työssä ei ole mikään vitsi

Moniammatilliset tiimit eivät kokoonnu koulussa opettajaa varten. Koulun tehtävä on pitää huolta oppilaista, ei niinkään opettajista. Uupuminen työssä ei ole mikään vitsi, vaan todellista totta hyvin monelle nykyajan opettajalle.

Edukettu tarjoaa alkavan lukuvuoden aikana paljon voimaannuttavia ja omaa osaamista lisääviä koulutuksia. Tulossa on keskusteluiltoja, luovaa kirjoittamista ja koulutuksia mm. auktoriteetista sekä fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta. Kannattaa siis seurata ilmoittelua nettisivuillamme ja somessa!

Kirjoitetaan, keskustellaan ja kouluttaudutaan yhdessä – näin jaksamme paremmin!

Helena Murtonen-Leppä, opettaja ja koulutusasiantuntija

Kirjoittamisen esteitä: Minä en ole lahjakas

Täydellinen kirjailija istuu vain koneensa ääreen ja tiputtelee paperille täydellisiä lauseita. Kirjoittaminen on nimittäin lahjakkuuslaji. Täytyy olla lahjakas ja elää kirjailijan elämää. Niinhän se menee.

Minä sen sijaan saan tyhjälle paperille aikaan vain vajavaisia lauseita. Aloitan hiomalla ensimmäistä lausetta eikä se muutu koskaan täydelliseksi. En ole lahjakas kirjoittaja. Olen huono eikä elämässänikään ole mitään sen kummallisempaa. Kannattaa varmaan unohtaa koko kirjoittaminen!

Virheiden tekeminen ja epäonnistuminen on pelottavaa. Se voi olla niin kamalaa, että estää kirjoittamisen kokonaan. On turvallisempaa olla varma.

Jos kirjoittaminen on sinulle tärkeää, sitä on harjoiteltava.

  1. Kukaan ei oleta, että huippuviulistiksi tullaan harjoittelematta. Kirjoittajakin tarvitsee harjoittelua. Jos ei kirjoita, ei voi kehittyä kirjoittajana. Täytyy jättää jälkeensä tekstiä. Osa siitä on väistämättä kakkaa, mutta mitä siitä. Kakka saattaakin osoittautua hyväksi lannoitteeksi jollekin kauniille.
  2. Lukeminen on tärkeintä. Hyvän kirjoitustaidon pohjalla on hyvä lukutaito. Lukeminen vie tekstin rakenteet, kertojaratkaisut, näkökulmat ja muut tekstin rakentamisen palaset suoraan selkärankaan. Sieltä niitä on helppo nostaa tietoiseen mieleen, kun rakentaa omaa tekstiä.
  3. Kukaan ei osaa! Tässä maailmassa ei ole kirjoittajaa, joka ei olisi koskaan kirjoittanut surkeaa tekstiä. Tästä asiasta kannattaa todella puhua muiden kirjoittajien kanssa. Vertaistuki tekee hyvää. Oletko muuten jo kuullut paskatekstikeijusta? Se on ollut asialla, kun illalla kirjoitettu täydellinen teksti on yön aikana muuttunut täysin kelvottomaksi.

Eduketun kirjoittajaretriitti 2.–4.8.2019

Eduketun kirjoittajaretriitti järjestetään 2.–4.8. maagisessa Lempäälän luontaiskylpylässä. Kirjoittajaretriitti tarjoaa vertaistukea myös silloin, kun näppäimistöltä tulee vain kuraa. Kirjoittamisen opettajat tekevät parhaansa, jotta kynäsi pysyisi liikkeellä ja jotta saisit onnistumisen kokemuksia.

Lue lisää kirjoittajaretriitistä!

Kirjoittamisen esteitä: Harhailua internetissä ja pyykkivuorilla

Meillä jokaisella on miljoonia tarinoita niistä hetkistä, jolloin mikä tahansa kiinnostaa enemmän kuin se tehtävä, jota pitäisi juuri olla tekemässä. On uskomattoman helppoa harhailla pitkin nettiä ja käydä eeppisiä taisteluita pyykkivuorilla. Putipuhdas koti kertoo parhaiten siitä, että joku muu homma on jäänyt (siis jätetty) tekemättä.

Kirjoittaminen voi aiheuttaa kirjoittajassa vastarintaa, josta voisi kirjoittaa tiiliskivitrilogian. Kirjoittaja on osoittanut luovaa ongelmanratkaisukykyä, kun on päätynyt tietokoneen äärestä puutarhakauppaan ja onnistunut selittämään itselleen, miksi hoidettava asia on niin kiireellinen. Luovasta mielestä se ei ainakaan ole kiinni!

On hyvä oppia tunnistamaan omat tapansa vältellä työtä, jotta osaa taklata itsensä takaisin työn pariin juuri oikealla hetkellä.

Jos kirjoittaminen on sinulle tärkeää, on sinut pakotettava kirjoittamaan.

  1. Kuri voi auttaa. Ota käyttöön esimerkiksi Pomodoro-tekniikka. Aseta työskentelylle aikatavoite ja ota ajastin käyttöön. Työskentele keskeytyksettä 25 minuuttia ja pidä sen jälkeen 5 minuutin tauko.
  2. Huijaa itsesi työn alkuun esimerkiksi kirjoitusharjoitusten avulla. Sitoudu kirjoittamaan vaikka seitsemäksi minuutiksi. Kun seitsemän minuuttia on jo tehty, on sama jatkaa hommia.
  3. Kirjoittaa voi myös ilman nettiä. Tee kirjoittamista ja taustatyötä eri aikaan. Sammuta netti tai vie tietokone sen ulottumattomiin ja listaa tiedonhakua vaativat asiat paperille. Palaa niihin myöhemmin. Näin vältyt ajautumasta tiedonhaun ja somen kautta vauvapalstalle.

Eduketun kirjoittajaretriitti 2.–4.8.2019

Eduketun kirjoittajaretriitti järjestetään 2.–4.8. rauhallisessa Lempäälän luontaiskylpylässä. Kirjoittajaretriitti tarjoaa mahdollisuuden kurinalaiseen työskentelyyn yhdessä. Porukan paine ja kirjoittamisen opettajien apu voi auttaa kirjoittamista vastustavaa mieltä. Kirjoitusharjoituksien avulla lämmitellään ja herätellään ajatuksia silloin, kun luova mieli muuttuu väisteleväksi mieleksi. Retriitissä saa myös luvan kanssa välillä nauttia oheistoiminnoista vaikkapa kylpylän rentouttavissa hoidoissa.

Lue lisää kirjoittajaretriitistä!

Kirjoittamisen esteitä: Tämä nyt on vain tämmöistä puuhastelua

Olen kirjoittanut aina, mutta en ole koskaan vapaaehtoisesti näyttänyt tekstejäni kenellekään. Mieleeni ovat painuneet äidinkielen opettajan punaisella kynällä tuhrimat kouluaineet. Olen varma, että kirjoitan vain virheitä, enkä todellakaan halua näyttää sitä puolta itsestäni.

En minä ole mikään kirjailija. Kunhan omaksi huvikseni kynäilen. On oikeastaan vähän noloa haluta kirjoittaa. Mikä minäkin luulen oikein olevani? Miksi kukaan haluaisi lukea juuri minun ajatuksiani?

En uskalla haaveilla mistään isosta ja valmiista. Kirjoitan jotain pöytälaatikkoon ja se riittää. Tämä nyt on vain tämmöistä puuhastelua.

Kirjoittaminen vaatii vähän rohkeutta. Kannattaa vähentää itsesensuuria ja antaa itselle sananvapaus. Kirjoittaminen on kaikkien oikeus. Myös sinä saat kirjoittaa ja nauttia siitä!

Jos kirjoittaminen on sinulle tärkeää, sinulla on oikeus kirjoittaa.

  1. Käännä puuhasteluasenne voitoksi. Kirjoittajaksi harjaantuu, kun kirjoittaa paljon. Puuhastele kirjoittamisen parissa ihan rauhassa. Sillä tavalla annat kirjoittajan identiteetille luvan hiipiä osaksi sinua.
  2. Kirjoittamisen ei tarvitse olla tavoitteellista. Joskus ulkopuolisen asettamista raameista on kuitenkin hyötyä. Kirjoituskilpailuihin osallistuminen antaa deadlinen ja auttaa rajaamaan aihetta. Päivittyvät listan kirjoituskilpailuista löydät esimerkiksi tästä Jälkisanat-blogista.
  3. Omaa kirjoittamista voi vahvistaa niin, että etsii itselleen kirjoittamista edesauttavia paikkoja, tilanteita, tapahtumia ja ihmisiä. Käy kirjallisuustapahtumissa, liity Facebookin Kirjailijanloput-ryhmään tai lähde vaikka kirjoittajaretriittiin.

Eduketun kirjoittajaretriitti 2.–4.8.2019

Eduketun kirjoittajaretriitti järjestetään 2.–4.8. inspiroivassa Lempäälän luontaiskylpylässä, jossa kirjoittamista tukevat myös menneiden kirjailijoiden henget. Siellä ovat nimittäin oleskelleen muiden muassa esimerkiksi Mika Waltari, Aaro Hellaakoski ja Ilmari Kianto.

Lue lisää kirjoittajaretriitistä!

Kirjoittamisen esteitä: Sitten kun minulla on aikaa

Kirjoitan sitten, kun minulla on siihen aikaa. Menen yksin mökille viikoksi ja kirjoitan aamusta iltaan. Herään rauhassa, juon aamukahvin laiturin nokassa, käyn kävelyllä ja uimassa. Avaan läppärin ja kirjoitan niin, etten muista välillä syödäkään. Illalla saunon ja juon vähän viiniä. Joinain iltoina kirjoitan aamuyölle asti.

Tai menen yksin ulkomaille. Syön aamupalaksi croissantin ja juon kahvin. Istun puistoissa ja kahviloissa kirjoittamassa. Joinain päivinä kiinnitän hotellihuoneen oveen Älkää häiritkö -kyltin enkä mene kertaakaan ulos. Kirjoitan vain ja saan aikaiseksi valmista.

Minulla on aikaa myös sitten kun opiskelut on hoidettu loppuun tai sitten kun lapset ovat isoja tai sitten kun töissä helpottaa tai sitten kun jään eläkkeelle. Tulevaisuudessa on aina enemmän aikaa kuin juuri nyt. Vai onko sittenkään?

Kirjoittamista varten tarvitaan aikaa. Kirjoittavan ihmisen tehtävänä on joko löytää itselleen aikaa tai olla kirjoittamatta. Se on raakaa.

Jos kirjoittaminen on sinulle tärkeää, sille täytyy löytää aikaa.

  1. Raivaa kirjoittamiselle aikaa. 15 minuuttia päivässä, kaksi tuntia viikossa tai vaikka viikonloppu kesässä. Jossain välissä on aina aikaa kirjoittamiselle.
  2. Ehkä jostain on pakko luopua, jotta kirjoittamiselle löytyisi aikaa. Joskus arkea on suunniteltava kirjoittamisen ehdoilla. Mitä asioita oikeasti priorisoit ja mitkä asiat eivät ole niin tärkeitä?
  3. Hankkiudu paikkaan, jossa kirjoittamiselle on kunnolla aikaa. Mene sinne mökille tai ulkomaille. Se on oikeasti hyvä idea! Myös kirjoittajaretriitit tarjoavat mahdollisuuden syventyä kirjoittamiseen kunnolla ajan kanssa.

Eduketun kirjoittajaretriitti 2.–4.8.2019

Tule Eduketun kirjoittajaretriittiin! Kirjoittajaretriitti järjestetään 2.–4.8. uskomattomassa Lempäälän luontaiskylpylässä. Kirjoittajaretriitissä on aikaa kirjoittaa, ja kirjoittamisesta uupunutta kehoa ja mieltä on hyvä elvyttää luontaiskylpylän ihanissa hoidoissa.

Lue lisää kirjoittajaretriitistä!

Viisi hyvää syytä osallistua Aikuisten kesäleirille

Kaikki on valmiiksi suunniteltu puolestasi

Lapsena elämä oli ihanan huoletonta; kesäloma koostui sopivassa suhteessa leikistä ja levosta. Aikuisenkin täytyisi saada joskus edes hetkeksi hellittää. Mutta aikuisuus on täynnä päätöksentekoa; siitä ei pääse eroon lomallakaan.

Jos tahtoo tehdä lomallaan jotain muutakin kuin maata kotona, kaikki aktiviteetit on suunniteltava alusta loppuun itse. On otettava selvää, laadittava aikatauluja ja tehtävä varauksia.

Aikuisten kesäleirillä sinun ei tarvitse miettiä eikä päättää mitään; kaikki on ajateltu puolestasi. Jokainen leiripäivä on täynnä hauskaa puuhaa, jota ruokailut ja lepohetket rytmittävät. Sinun täytyy vain ilmoittautua ja tulla paikalle. Me hoidamme loput.

Kaverit ja ruoka

Mikä oli leireillä parasta lapsena? No tietenkin kaikki kivat uudet kaverit, joiden kanssa sai jakaa unohtumattoman viikon. Tämä pätee myös Aikuisten leirillä: jos omasta lähiympäristöstä ei löydy (samaan aikaan lomalla olevia) kavereita, leiriltä löytyy!

Uusien kavereiden jälkeen toiseksi parasta leirielämässä on ruoka. Leirillä säännöllinen ruokailu kuuluu asiaan. Aikuisena joutuu monta kertaa päivässä miettimään, mitä sitä söisi. On käytävä kaupassa ja valmistettava ateriat. Eikä siinä vielä kaikki: lopuksi aikuinen joutuu vielä itse siivoamaan jälkensä.

Aikuisten kesäleirillä saat nauttia täysihoidosta, johon sisältyy aamiainen, lounas ja päivällinen. Kävele valmiiseen pöytään ja anna jonkun muun tiskata puolestasi!

Lupa tehdä niin kuin huvittaa

Jos tylsintä aikuisuudessa on jatkuva pakko tehdä päätöksiä, parasta on se, että toisaalta saat ihan itse päättää. Aikuisten kesäleirin päiväohjelma sisältää elämyksiä ja rentoa yhdessä tekemistä. Saat osallistua ihan kaikkeen. Mutta on myös täysin sallittua jättää jotain välistä, jos porukalla touhuaminen ei koko ajan huvita.

Lapsena oli jännää nukkua kerrossängyssä ja valvoa taskulampun valossa huonetovereiden kanssa. Aikuisten kesäleirillä saat toki halutessasi valvoa ihan luvan kanssa – mutta on myös sallittua mennä aikaisin nukkumaan. Ja jos jonakin aamuna uni maistuu pitempään, ei kukaan pakota nousemaan väkisin!

Maailma pelastuu

Mietityttävätkö leirin kustannukset? Kaikkea ei voi mitata rahassa. Ensinnäkin maailma pelastuu, kun valitset ulkomaiden sijaan ekologisen kotimaanmatkailun. Takaamme, että tulet ihastumaan Lempäälän Luontaiskylpylän viehättävään ympäristöön.

Jos vertaat leirin hintaa muihin aktiivilomapaketteihin, huomaat sen olevan todella edullinen. Leirimaksu sisältää majoituksen yhden tai kahden hengen huoneessa, täysihoidon ja ohjelman maanantaista perjantaihin. Tutustu eri majoitusvaihtoehtoihin täällä.

Aikuisten kesäleiriltä palaat kotiin virkistyneenä, hyvin syöneenä ja riittävästi levänneenä. Se on hintansa arvoista. Ilmoittaudu nyt!

Ilmoittautumisaika päättyy 31.5. Ilmoittautumislomakkeen ja lisätietoja löydät täältä.