Olen kirjoittanut aina, mutta en ole koskaan vapaaehtoisesti näyttänyt tekstejäni kenellekään. Mieleeni ovat painuneet äidinkielen opettajan punaisella kynällä tuhrimat kouluaineet. Olen varma, että kirjoitan vain virheitä, enkä todellakaan halua näyttää sitä puolta itsestäni.
En minä ole mikään kirjailija. Kunhan omaksi huvikseni kynäilen. On oikeastaan vähän noloa haluta kirjoittaa. Mikä minäkin luulen oikein olevani? Miksi kukaan haluaisi lukea juuri minun ajatuksiani?
En uskalla haaveilla mistään isosta ja valmiista. Kirjoitan jotain pöytälaatikkoon ja se riittää. Tämä nyt on vain tämmöistä puuhastelua.
Kirjoittaminen vaatii vähän rohkeutta. Kannattaa vähentää itsesensuuria ja antaa itselle sananvapaus. Kirjoittaminen on kaikkien oikeus. Myös sinä saat kirjoittaa ja nauttia siitä!
Jos kirjoittaminen on sinulle tärkeää, sinulla on oikeus kirjoittaa.
- Käännä puuhasteluasenne voitoksi. Kirjoittajaksi harjaantuu, kun kirjoittaa paljon. Puuhastele kirjoittamisen parissa ihan rauhassa. Sillä tavalla annat kirjoittajan identiteetille luvan hiipiä osaksi sinua.
- Kirjoittamisen ei tarvitse olla tavoitteellista. Joskus ulkopuolisen asettamista raameista on kuitenkin hyötyä. Kirjoituskilpailuihin osallistuminen antaa deadlinen ja auttaa rajaamaan aihetta. Päivittyvät listan kirjoituskilpailuista löydät esimerkiksi tästä Jälkisanat-blogista.
- Omaa kirjoittamista voi vahvistaa niin, että etsii itselleen kirjoittamista edesauttavia paikkoja, tilanteita, tapahtumia ja ihmisiä. Käy kirjallisuustapahtumissa, liity Facebookin Kirjailijanloput-ryhmään tai lähde vaikka kirjoittajaretriittiin.
Eduketun kirjoittajaretriitti 2.–4.8.2019
Eduketun kirjoittajaretriitti järjestetään 2.–4.8. inspiroivassa Lempäälän luontaiskylpylässä, jossa kirjoittamista tukevat myös menneiden kirjailijoiden henget. Siellä ovat nimittäin oleskelleen muiden muassa esimerkiksi Mika Waltari, Aaro Hellaakoski ja Ilmari Kianto.