Julkaistu

Läsnä ja lähellä – verkossakin

”Etäopiskelu ei tarkoita sitä, että olemme kaukana ja etäisiä”

Tutkimusten mukaan verkko-opetus elää vuorovaikutuksesta (Ks. esim. Kääntä 2016) – joskaan vuorovaikutus itsessään ei takaa hyviä oppimistuloksia tai opiskelumotivaation kasvua, mutta parhaimmillaan onnistunut vuorovaikutus tukee oppimista ja rakentaa kannustavan ja oppimaan innostavan ilmapiirin. Vuorovaikutus ei synny verkossakaan vahingossa, vaan edellyttää huolellista suunnittelua ja perehtymistä asiaan. Itse asiassa sanotaan, että monessa tilanteessa verkkovuorovaikutus vaatii enemmän selvennystä, kuvailua, visualisointia ja ohjaavaa otetta kuin perinteinen kasvokkainen vuorovaikutus (Isotalus & Koponen 2020).

Verkkovuorovaikutusta, läheisyyden ja ohjaavuuden rakentamista verkko-opetukseen ja kurssitoteutuksille mietti varmasti moni opetus- ja kasvatusalan asiantuntija poikkeuksellisena keväänä 2020. Syksyn tilanne on toistaiseksi jatkunut siten, että monessa paikassa lähiopetusta vielä voidaan järjestää, mutta esimerkiksi korkeakouluissa opetus on jo monilta osin siirretty takaisin verkkoon. Vuorovaikutus verkossa on siksikin edelleen hyvin ajankohtainen asia.

Keväällä opittiin valtava määrä asioita, ja sanoipa muuan kokenut kollega, että kyseessä ei ollut enää digiloikka vaan jopa digibenjihyppy, kun kaikki opetus piti hyvin nopealla aikataululla saada toteutetuksi verkon kautta. Siinä tilanteessa moni opettaja koki paitsi käytännön haasteita, myös oman opettajuuden ja identiteetin muutosta, koska lähiopetukseen perustuvassa opettamisessa vuorovaikutteisuus rakentuu kenties vaivattomammin kuin verkossa ja uuden tilanteen edessä.  

Itse pitkään verkko-opetusta tehneenä olen usein miettinyt, miten voisin tehostaa ja monipuolistaa viestintääni verkkototeutuksilla tai monimuoto-opetuksessa ja millaisilla keinoilla voisin rakentaa nimenomaan yhteisöllistä ja oppimista tukevaa ilmapiiriä myös silloin, kun en näe oppijoitani kasvoista kasvoihin joka hetki. Viestinnän kouluttajana minusta joskus tuntuu, että keskitymme verkkovuorovaikutuksessa liiaksi työkaluihin ja välineisiin, emmekä itseasiassa siihen, mikä vuorovaikutuksessa on keskeistä: ihminen ja persoona – oma tapa viestiä. Aloin tietoisesti tarkastella erilaisia viestintätyylejä, sovelluksia ja tapoja olla läsnä etänä ja tästä omasta pohdinnastani ja keräämistäni kokemuksista syntyi idea Eduketun Demokettu koulutukseen ”Läsnä ja lähellä – verkossakin”, joka järjestetään etänä 11.11.2020 klo: 17.30-19.30.

Koulutuksessa tarkastellaan, miten vuorovaikutus syntyy ja rakentuu verkossa sekä sitä, miten opettajana ja kouluttajana voi itse kehittyä verkkovuorovaikuttajana ja rakentaa oppimista edistävää läsnäolon tuntua myös joko kokonaan verkossa toteutettavassa opetuksessa tai monimuoto-opetuksessa. Koulutuksessa käydään läpi erilaisia käytännön esimerkkejä ja työkaluja, joita voi soveltaa omaan opetukseensa. Lisäksi koulutuksessa opitaan tarkastelemaan omaa viestijäkuvaa osana opettajuutta.

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu Eduketun Demokoulutukseen 11.11.2020 tai lue lisää demokoulutuksesta

Lähteet:

Isotalus, P. & Koponen, J. (2020). Verkkovuorovaikutus vaatii uutta osaamista. Blogikirjoitus. Saatavilla https://isotalus.fi/2020/03/30/verkkovuorovaikutus-vaatii-uutta-osaamista/

Kääntä, L. (2016). Hyviä pointteja: vuorovaikutus vertaisten kesken institutionaalisessa verkkokeskustelussa. Artikkeliväitöskirja. Vaasan yliopisto. Saatavilla https://osuva.uwasa.fi/handle/10024/7429

Kuvalähde: Pixabay

Julkaistu

Kirjoittaminen on helppoa – ainakin aluksi!

Luovan kirjoittamisen välineistö on meidän kaikkien saatavilla koko ajan. Oikeastaan siihen tarvitaan vain kirjainten kirjoittamisen taito, kirjoitusvälineet ja mielikuvitusta(, jota meillä kaikilla on). Kirjoittaminen ei ole välineurheilua, vaan se onnistuu lähes missä ja millä välineillä vain.

Kirjoittamisen alkuun on helppo päästä. Ja se alku onkin oikein ihanaa! Kirjoittamiseen voi suhtautua kuin oman pään sisään suuntautuvaan seikkailuun. Se voi paljastaa, mitä päässä liikkuu tai mikä mieltä painaa. Kun kirjoittaa itselle, voi vain antaa mennä. Kirjoittamisessa voi hyvillä mielin keskittyä vain hauskoihin asioihin. Voi tehdä sitä, mikä huvittaa ja kiinnostaa, ja jättää kaikki vaikea ja tylsä tekemättä.

Saattaa kuitenkin olla, että jossain vaiheessa tulee piste, joka houkuttelee syvemmälle. Se on vaihe, jolloin kirjoittamisen voi antaa muuttua vaikeaksi. Voi alkaa ajatella kokonaisuuksia, muokkaamista, palautetta, kehittymistä tai vaikka lukijaa. Alussa näillä ei kuitenkaan tarvitse vaivata päätä.

Kaikki osaavat kirjoittaa! -Demokettu keskiviikkona 9.12. kello 17.30

Joulukuun Demoketussa kurkistetaan luovaan kirjoittamiseen. Koulutuksen lähtökohtana on, että kaikki osaavat kirjoittaa. Jokainen voi tulla koulutukseen omien lähtökohtiensa kanssa. Etukäteen ei tarvitse osata mitään. Kirjoittamistaustastakaan ei koulutuksessa ole haittaa. Helpoilla, matalan kynnyksen harjoituksilla pääsee hyvin kirjoittamisen syrjään kiinni.

Opetus- ja ohjaustyötä tekeville koulutuksesta voi olla toisenlaistakin iloa. Koulutuksen harjoitukset on helppo viedä sellaisinaan eteenpäin.

Tule kurkistamaan omaan kirjoittamiseesi Eduketun demokoulutukseen! Demokettu järjestetään keskiviikkona 9.12. kello 17.30–19.30 Zoom-yhteydellä. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Julkaistu

Turvallista tilaa etsimässä

Minua kiinnostaa vaikeasti tavoitettava alue koulun aikuisten ja nuorten välissä. Se piste, jossa nuo kaksi todellisuutta kohtaavat. Opiskeluhuollon työntekijänä olen kuullut kertomuksia molemmista, ja kuvaukset eroavat merkittävästi toisistaan. Opettajien tarinoissa puhutaan nuorista, joiden koulutehtävät jäävät tekemättä, harjoittelut keskeytyvät, lupauksia tehdään mutta niistä ei pidetä kiinni. Nuorten tarinoissa kerrotaan alkoholismista, perheväkivallasta, rahattomuudesta, yksinäisyydestä ja mielenterveysongelmista. Kummatkin kertomukset ovat totta ja läsnä yhtä aikaa – miten ne voisi sovittaa yhteen, saman katon alle?

Tutkimus toisensa jälkeen kertoo, että nuoret voivat huonosti ja uupuvat koulussa. Toki myös hyvinvoivia nuoria on, mutta huonovointisuus kasautuu – samoilla nuorilla on useita eri hankaluuksia elämässään. Väitän, että keinot, joilla näiden nuorten hyvinvointia koulussa tuettaisiin, tekisivät kaikkien oppilaitoksen opiskelijoiden oleminen koulussa monin tavoin paremmaksi.

Ajattelen, että koulun aikuisilla on mahdollisuus melko pienin keinoin tehdä koulusta paikka, joka tukee psyykkistä hyvinvointia ja turvallisuudentunnetta. Paikka, jossa nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuksi kunnioittavasti ja jossa kaikenlaisista elämän asioista voidaan puhua avoimesti ja hankaluuksiin on saatavilla helposti apua. Ennen kaikkea turvallisempi paikka.  

Lokakuussa pidettävässä Demoketussa pohdimme erilaisia tapoja tukea erityisesti toisen asteen opiskelijoiden jaksamista. Tule mukaan miettimään, miten rakentaa koulusta entistä turvallisempi ja hyvinvointia vahvistavampi paikka kaikille nuorille!

Demokettu keskiviikkona 9.10. klo 17.30-19.30.

Demokettu järjestetään keskiviikkona 9.10. klo 17.30-19.30. Tällä kerralla koulutuksen aiheena on Opiskelijan jaksamisen tukeminen. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Teksti: Psykologi, kuvataidepsykoterapeutti Sanna Pikku-Pyhältö

Lisätietoa

Veera Huvila, Laura Mittilä: Opiskelu-uupumus toisen asteen opiskelijoiden kokemana. TAMK 2019. https://www.theseus.fi/handle/10024/160725

Opetushallituksen blogi 10.5.2019: Lukio-uudistus tähtää opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämiseen https://www.oph.fi/fi/blogi/lukiouudistus-tahtaa-opiskelijoiden-hyvinvoinnin-lisaamiseen

Tietopaketti opiskelijoiden mielenterveydestä: https://voimaaopiskeluun.diak.fi/wp-content/uploads/sites/7/2018/11/Diak_Voimaa_opiskeluun_Tietopaketti_opiskelijoiden_mielenterveydesta_18s_A4_271118.pdf

Julkaistu

Hyvän palautteen haaste

Kahvipöytäeskusteluissa kollegoiden kanssa nousee usein esiin sama teema: palautteen antaminen koetaan haastavaksi, se vie aikaa ja joskus turhauttaakin. Kun aikaisemmin opettajat hukkuivat paperipinojen alle ja raapustivat kommentteja ja merkintöjä fyysisten paperien marginaaleihin, on työ nykyisin enemmän sähköistä ja yhä useampi oppimistehtävä tehdään tekstinkäsittelyohjelmalla tai verkkoympäristöön muulla tavoin. Tämä ei kuitenkaan poista tai muuta sitä asiaa, että arviointia on tehtävä, palautetta on annettava ja jokaisen pedagogin toiveena on mahdollisimman monipuolisen ja palautteen vastaanottajaa eteenpäin auttavan palautteen antaminen.  

Tehtävätyyppien kirjo on kasvanut, ja oppimistehtävä voi olla kirjallisen työn lisäksi esimerkiksi liikkuvaa kuvaa, visuaalinen sommitelma tai vaikkapa äänitiedosto. Yhtä lailla tällaisen oppimisen osoittamisen tueksi olisi pystyttävä tuottamaan kehittävää palautetta.

Palautetta annetaan myös monessa muussa yhteydessä kuin koulussa opettajalta oppijalle; vertaisarvioinnin määrä on selkeässä kasvussa sekä opinnoissa että työelämässä, projektityyppinen työ edellyttää palautteen antamista kollegoille, yhteiskirjoittamisessa palautetta annetaan monessa työvaiheessa ja tekstiä muokataan edelleen saadun palautteen mukaan. 

Tutkimuksissa on havaittu, että tehokas palaute on kokonaisvaltaista ja monikanavaista, lisäksi äänipalautteen on todettu tuovan palautteen antajan lähemmäs palautteen vastaanottajaa ja mahdollistavan myös palautedialogin paremmin kuin niin sanottu perinteinen kirjoitettu palaute. Monikanavaisessa palautteessa voivat yhdistyä ääni, visuaaliset elementit ja vaikkapa liikkuva kuva. Tämä mahdollistaa monipuolisen ja eteenpäin auttavan palautteen antamisen ja toisaalta monipuolistaa ja elävöittää myös palautteen antajan työtä. Suullisesti annettu, sanallinen palaute myös tehostaa palautteenantoa ja nopeuttaa työtä – resurssien tiukkenemisen myötä myös tätä näkökulmaa on mietittävä. 

Toukokuussa pidettävässä Demoketussa tutustumme erilaisiin palautteen antamisen tapoihin ja välineisiin sekä käymme läpi käytännön esimerkkejä sovelluksista, joilla monikanavaista eli ääntä, kuvaa ja visuaalisia elementtejä yhdistelevää palautetta voi hyödyntää omassa työssään.

Tervetuloa mukaan!

Demokettu keskiviikkona 13.5. klo 17.30–19.30

Demokettu järjestetään keskiviikkona 13.5. klo 17.30–19.30. Tällä kerralla koulutuksen aiheena on Ääni- ja videopalaute. Lue koulutuksesta lisää täältä ja ilmoittaudu mukaan!

Tästä pääset suoraan ilmoittautumislomakkeeseen.

Teksti: Suomen kielen ja viestinnän lehtori Hanna Elina Hovila

Lisätietoa

Heimbürger, A. (2018). Using Recorded Audio Feedback in Cross-Cultural e-Education Environments to Enhance Assessment Practices in a Higher Education. Advances in Applied Sociology, 8 (2), 106-124. doi:10.4236/aasoci.2018.82007

Vuojärvi, H. & Rasi, P. (2019). Opettajan eriaikainen äänipalaute osana yliopiston verkko-opiskelijoiden oppimisprosessia. Yliopistopedagogiikka 2/2019. Saatavilla: https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2019/09/02/opettajan-eriaikainen-aanipalaute/

Julkaistu

Toiminnalliset menetelmät – toisenlainen tapa oppia

Toiminnallisen oppimisen käsite on monelle tuttu erilaisista kasvatustieteen teorioista. Arkisella tasolla kouluelämässä mielikuvat toiminnallisesta oppimisesta ja toiminnallisista menetelmistä liittyvät usein liikunnallisiin tuokioihin tunnin aikana tai piristäviin peli- ja leikkituokioihin tunnin päätteeksi. Toiminnallinen oppiminen voi olla fyysistä tekemistä, mutta se on muutakin.  

Meille toiminnallinen oppiminen on ennen kaikkea yhteistoiminnallista ajatustyötä, jonka tarkoituksena on, että oppilas ymmärtäisi paremmin opittavan asian sisällön ja siitä jäisi kehollinen muistijälki. Toiminnallisten menetelmien ei ole tarkoitus olla lisätyötä opettajalle eikä piristysruisketta puuduttaviin tunteihin. Toiminnalliset menetelmät voivat tarjota uudenlaisen tavan käsitellä minkä tahansa oppiaineen – tai koulun ulkopuolisen aiheen – sisältöjä. Käsin kosketeltavat materiaalit helpottavat abstraktien käsitteiden konkretisoimista ja helpottavat mieleen painamista.

Toiminnallisia menetelmiä voi käyttää niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Omaan opetukseemme suunnitellut tehtävät on toteutettu enimmäkseen ryhmätyöskentelyä ajatellen, mutta tehtävät ovat muokattavissa myös yksilöohjauksen tarpeisiin. Toiminnallisten menetelmien käyttäminen luokkatilanteissa lisää aktiivista vuorovaikutusta oppilaiden kesken ja kehittää sitä kautta oppilaiden sosiaalisia taitoja.

Opetussuunnitelman oppimiskäsityksessä kuvataan, kuinka myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Toivomme, että toiminnallisten menetelmien kautta oppilaat saisivat myönteisiä tunnekokemuksia, jotka innostaisivat ajattelemaan ja kehittämään omaa itseään sekä osaamistaan – taitoja, joita tulevaisuudessa takuulla tarvitaan.

Toiminnallisia menetelmiä pääsee kokeilemaan ja kehittelemään Eduketun koulutuksessa Toiminnalliset menetelmät – toisenlainen tapa oppia. Kouluttajina toimivat opinto-ohjaajat Hanna Koskinen ja Tanja Portaankorva.

Julkaistu

Ope, älä jää yksin ongelmiesi kanssa! Foorumiteatterista apua opettajien työhyvinvointiin

Jos opettaja uupuu, vaikutukset ulottuvat pitkälle. Opettajan loppuunpalamisesta ei kärsi vain opettaja itse vaan koko työyhteisö sekä oppilaat ja heidän perheensä. Viime sunnuntaina järjestetyssä kaikkien aikojen ensimmäisessä Demoketussa aiheena oli opettajien työhyvinvointi, jota käsiteltiin foorumiteatterin keinoin. Foorumiteatteri on soveltavan teatterin menetelmä, jonka avulla voidaan ratkaista oikeassa elämässä kohdattuja ongelmatilanteita.

Demoketun osallistujat saivat tehtäväksi jakaa pienryhmissä omia tarinoitaan työelämän haasteista. Ryhmän omista kokemuksista koostettiin pieni näytelmä, joka esitettiin muille. Lopputuloksena nähtiin kaksi erilaista näytelmää, joissa esiin tulleita ongelmia yritettiin ratkaista yhdessä foorumiteatterin keinoin.

Ensimmäisen esityksen päähenkilö oli nuori opettaja, joka aloitti syksyn intoa puhkuen uudessa koulussa. Vanhemmat kollegat kuitenkin halveksuivat opettajan innostusta ja toisaalta esittivät kohtuuttomia vaatimuksia siitä, mitä kaikkea jo olisi pitänyt osata. Huoltajat olivat päähenkilön kimpussa vaatien kuka mitäkin: laadukkaampaa opetusta, vähemmän läksyjä, pedagogisia asiakirjoja.

Kun lähdimme ratkomaan päähenkilön kohtaamia haastavia tilanteita foorumiteatterin avulla, saimme huomata, että pienilläkin asioilla on väliä. Tervehtiminen, silmiin katsominen, toisen kuunteleminen ja ystävällinen äänensävy ovat avaimia onnistuneeseen vuorovaikutukseen.

Toisessa näytelmässä näimme kohtauksen koululuokasta, johon mahtui monenlaisia oppijoita. Päähenkilönä oli opettaja, joka ei millään ehtinyt yksin vastaamaan kaikkien tarpeisiin. Resurssit menivät levottomien ja turhautumistaan ääneen purkavien oppilaiden auttamiseen. Oli sydäntä särkevää nähdä, kuinka luokan hiljainen oppilas jäi täysin huomiotta.

Kokeilimme monenlaisia keinoja, joiden avulla luokassa jokainen, opettaja mukaan lukien, suoriutuisi koulupäivästä mahdollisimman hyvin. Jälleen havaitsimme, kuinka tärkeää on jo pelkästään toisen ihmisen huomioiminen. Se ei kuitenkaan aina riitä, vaan usein opettaja tarvitsee työnsä tueksi myös muita aikuisia.

Soveltavassa teatterissa tärkeintä on erilaisten tilanteiden näkyväksi tekeminen ja se, että pääsemme kokeilemaan sellaisiakin rooleja ja toimintamalleja, joita emme muuten ehkä pääsisi. Sunnuntaina jouduimme toteamaan, että kaikkia ongelmia ei ole yksinkertaista tai välttämättä edes mahdollista ratkaista. Mutta jo se, että pääsimme jakamaan vaikeita kokemuksiamme ja löysimme toisistamme vertaistukea, tuntui voimaannuttavalta.

Foorumiteatterin kehittäjä, brasilialainen Augusto Boal, kutsui menetelmää myös sorrettujen teatteriksi. Nimi viittaa siihen, kuinka metodin avulla on mahdollista tuoda esiin yhteiskunnallista sortoa ja antaa ääni myös niille, joita eniten syrjitään. Foorumiteatterin ei silti aina tarvitse olla vakavaa tai yhteiskunnallisesti kantaaottavaa. Sitä voi käyttää pienempienkin ongelmien ratkaisemiseen. Vaikkapa vieraan kielen tunnilla voidaan harjoitella asiakaspalvelutilanteissa käyttäytymistä tai kohteliaisuusfraaseja foorumiteatterin keinoin.

Haluaisin vielä kiittää jokaista Demoketun osanottajaa rohkeasta heittäytymisestä ja intensiivisestä läsnäolosta. Toivon, että työssä jaksamiseen saatujen konkreettisten vinkkien lisäksi koulutukseen osallistuneet opettajat uskaltaisivat kokeilla foorumiteatteria myös omien oppilaiden, kollegoiden tai vaikka huoltajien kanssa. Ongelmien ratkaiseminen yhdessä on niin paljon helpompaa kuin yksin!

Julkaistu

Ketutuksesta syntyi Edukettu

“Osallistuin iPad-koulutukseen, jossa oli tarkoitus harjoitella uusien laitteiden pedagogista käyttöä. Monille kollegoille jo laitteen käynnistäminen ja salasanan oikein syöttäminen oli haasteellista. Kun lopulta kaikkien pädit oli saatu toimintakuntoon, ei kouluttajamme, it-alan ammattilainen, osannut antaa yhtäkään käyttökelpoista vinkkiä liittyen mobiilioppimiseen vaan keskittyi esittelemään laitteen teknisiä ominaisuuksia. Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, mitä koulussa tehdään ja miten iPad toimii opetuksen työkaluna. Tästä turhautuneena ilmoittauduin oman aineeni opettajille suunnattuun digikoulutukseen, johon pyydettiin ottamaan oma laite mukaan. Laitteilla ei kuitenkaan monta tuntia kestäneellä luennolla tehty mitään.”

”Olen osallistunut useaan koulutukseen, joissa luennoitsijana on ollut akateeminen asiantuntija. Koulutuksen aikana vaikutun puhujan näkemyksistä ja tietotaidosta, sillä hän sanallistaa täydellisesti oman kokemukseni siitä, mitä alallamme kaivataan ja miksi. Palattuani työpaikalleni tunnen vain syyllisyyttä ja häpeää, sillä en tiedä, kuinka ryhtyä toteuttamaan luennoitsijan hienoja ajatuksia oman opetusryhmäni kanssa. Tunnen olevani epäpätevä valeopettaja, jonka osaaminen ei vain riitä. Myöhemmin ymmärrän, ettei luennoitsijakaan tiennyt toteuttamisesta mitään, sillä hän on opettanut vain akateemisia oppijoita, joiden opiskelu-, oppimis- ja kielitaidot ovat hyvät. Minun oppilaillani ei ole näistä taidoista mitään.”

“Osallistuin suurin odotuksin koulutukseen, jossa käsiteltiin työssä tarvitsemaani tietoa eriyttämisestä. Kouluttaja pyysi kertomaan tapauksia, joissa on ollut ongelmia. Eräs kollega pyysi puheenvuoroa ja kertoi oppilaansa ongelmasta. Lopulta melkein koko koulutus käsiteltiin tämän yhden opettajan ongelmaa yhden oppilaansa kanssa. Kouluttaja ei osannut sanoa asiasta mitään yleistä vaan kehotti kaikkia täyttämään aina tarvittavia tuen lomakkeita ja keskustelemaan oman koulun laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Suoraan sanottuna olisin ehtinyt työpaikalla täyttää useammankin lomakkeen samassa ajassa.”

Tällaiset turhauttavat koulutuskokemukset ovat Eduketun idean taustalla. Olemme innokkaita oppimaan uutta ja kehittämään työtämme opettajina. Yhdistimme voimamme ja aloimme suunnitella koulutusyhteisöä, jonka koulutuksista jäisi taatusti käteen tiedon lisäksi menetelmiä. Ajattelemme, että asioista on turha valittaa, jollei ole valmis itse tarttumaan toimeen. Me olemme valmiita!

Huomenna unelma ottaa pienen askeleen eteenpäin, kun järjestämme ensimmäisen Demokettu-koulutuksen. Olemme innoissamme ja meitä jännittää. Tiedämme ja toivomme, että jokainen huomiseen Demokettuun osallistuja lähtee koulutuksesta innostuneena ja mukanaan jotain työhönsä vietävää. On ihanaa aloittaa toiminta, joka unelmissamme muuttaa omalta osaltaan suomalaista koulutusmaailmaa.