Luovuus voi olla jokaisen juttu!

Luovuus on meissä kaikissa

Luovuus ja taide on tapana yhdistää johonkin tavallista ihmistä suurempaan. Ihmisiä jaetaan helposti luoviin ja niihin, jotka eivät ole ollenkaan luovia. Meissä jokaisessa kuitenkin on taatusti luovuutta – ja paljon.

Luovuus on kykyä tuottaa jotain uutta. Se voi olla esimerkiksi kykyä haaveilla. Jos kykenee tuottamaan mieleensä kuvan elämästä, jossa suuret unelmat ovat toteutuneet, on jo hienosti onnistunut luovassa ajattelussa.

Aikuisuus onnistuu joskus pakottamaan luovuuden pois näkyviltä. Ajattelemme helposti, että luovuus kuuluu vain rohkeille. Sellaisille, jotka uskaltavat hassutella toisten edessä. Luovuuden ei kuitenkaan tarvitse olla avointa ja julkista. Se voi olla myös yksityistä. Eikä sen välttämättä tarvitse olla mitään ajattelua enempää.

Luovuus on yhdessä tekemistä

Luovuus voi olla myös vuorovaikutusta. Se voi olla yhdessä kasvatettua ajattelua, jossa jokainen tuottaa jotain pientä ja siitä kaikesta kasvaa jotain suurta. Se voi olla heiteltyjä ideoita ja ajatuksia ja niistä innostumista tai niihin tarttumista. Parhaimmillaan yhdessä toimimalla tulos on moninkertaisesti enemmän kuin tekijänsä.

Luovan menetelmän avulla voi syntyä kiinnostavaa ja voimia antavaa vuorovaikutusta. Toisen ajatus voi synnyttää oivalluksen minussa ja minun oivallukseni voi viedä toisen ajatusta entistä pidemmälle. Eikä kaikkea tarvitse välttämättä sanallistaa keskustelussa. Luova tekeminen voi puhua puolestaan.

Luovuus on toiminnallista ajattelua

Vaikka luova ajattelu voi tapahtua pelkästään pään sisällä, voi luovuus olla myös ajattelua toiminnan kautta. Se voi olla ajattelua kynä kädessä tai keho liikkeessä. Se voi olla sitä, että ajattelu ohjaa toimintaa ja sitä, että toiminta ohjaa ajattelua.

Luova toiminta saattaa yllättäen paljastaa, mitä mielen päällä oikeastaan juuri nyt on. Ja kun päällimmäinen ajatus paljastuu, on sitä mahdollista alkaa pohtia ja ratkaista. Luovuus voi auttaa kriisin selkiytymisessä ja kriisistä selviytymisessä.

Voisiko luovuus osoittautua mainioksi tavaksi ratkaista ongelmia, käsitellä kriisiä ja hallita stressiä? Ehkä juuri tämä elämäntilanne auttaa minua löytämään oman luovuuteni, nauttimaan siitä ja käyttämään sitä hyödyksi. Voisiko luovuudelle antaa mahdollisuuden?

Tulikettu luovuuden lähteellä

Tulikettu on soveltavan taiteen menetelmiä hyödyntävä työpaja tai kurssi, jonka keskiössä on omien voimavarojen etsiminen ja löytäminen luovien menetelmien avulla sekä vertaisten kanssa jaetut tunteet, kokemukset, ajatukset ja oivallukset. Tarkoitus ei ole valmistaa muille esitettävää taidetta vaan tuotosten jakaminen jää jokaisen omaan harkintaan.

Tänä keväänä järjestämme Tulikettu-työpajan yhteistyössä Simpukka ry:n kanssa lapsettomien lauantaina 11.5.  Kohderyhmänä ovat tahattoman lapsettomuuden kohdanneet. Osallistujan tämänhetkinen elämäntilanne voi olla millainen tahansa. Tulikettu-pajapäivässä käsitellään lapsettomuuden kriisiä yhdessä vertaisten kanssa draaman, kuvataiteen ja luovan kirjoittamisen avulla.

Hinta: Simpukka ry:n jäseneltä 80 €, muilta 100 €

Ilmoittautuminen: https://forms.gle/7M3gNR6G9LXvg9iw7

Yhteystiedot: noora (a) edukettu.com

Viimeinen ilmoittautumispäivä on pe 26.4.

Pajapäivä järjestetään, jos osallistujia on vähintään 20.

Tervetuloa mukaan!

Voiko tulevaisuutta ennustaa?

Oletko koskaan haaveillut, että näkisit tulevaisuuteen? Joskus olisi hyödyllistä tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Se helpottaisi esimerkiksi tällä hetkellä tehtävien päätösten tekoa.

Toisaalta joskus tulevaisuuden ajatteleminen voi tuntua mahdottomaltakin. Kriisin keskellä elävän ihmisen voi olla vaikea nähdä omaa tulevaisuutta valoisana. Vaikeassa elämäntilanteessa lohduttaisi, jos pystyisi jollain tavalla varmistumaan siitä, että kriisistä selviää.

Tulevaisuusajattelu on ihmiselle luontaista, mutta sitä voi myös harjoitella. Tulevaisuusohjauksessa yhdistyvät tulevaisuudentutkimus ja kokonaisvaltainen ohjaus. Tulevaisuusohjauksen keskiössä on ajatus avoimesta tulevaisuudesta, joka voi sisältää useita erilaisia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuteen voi vaikuttaa

Sitran ennakoinnin johtava asiantuntija Mikko Dufva pohtii blogikirjoituksessaan Tulevaisuus on arkisia tekoja, mikä on omien valintojen merkitys omannäköisen tulevaisuuden rakennuspalikoina. Hän toteaa, että tulevaisuus ei tule vaan sitä tehdään oman toiminnan kautta. On tärkeää osata kuvitella erilaisia tulevaisuuksia, jotta jokin niistä tulisi todeksi.

Tulevaisuusohjauksen tarkoitus on antaa ajattelun ja toiminnan välineitä sekä konkreettisia harjoituksia tulevaisuusajattelun tueksi. Niiden avulla pystyy jäsentämään omaa tulevaisuuttaan koskevia odotuksia mutta myös varautumaan erilaisiin tapahtumaketjuihin.

Tulevaisuusohjauksessa tulevaisuutta pyritään hahmottamaan laajempina kokonaisuuksina. Sen tarkoitus on antaa taitoja ja välineitä ymmärtää tulevaisuuden moninaisuutta, ei pelkästään yksilön näkökulmasta, vaan myös yhteisön ja ympäristön näkökulmasta.

Tulikettu auttaa hahmottamaan omaa tulevaisuutta

Eduketun Tulikettu-koulutukset keskittyvät omien voimavarojen tunnistamiseen. Samalla tavoitteena on saada osallistujat tiedostamaan tulevaisuuteen liittyviä ajatuksiaan, toiveitaan ja pelkojaan, herättää toiveikkuutta sekä auttaa ymmärtämään oma, aktiivinen rooli oman tulevaisuuden suunnittelijana.

Tänä keväänä järjestämme Tulikettu-pajapäivän lapsettomien lauantaina 11.5. yhdessä Lapsettomien yhdistys Simpukan kanssa Tampereella. Kohderyhmänä ovat tahattoman lapsettomuuden kohdanneet. Osallistujien tämänhetkinen elämäntilanne voi olla minkälainen tahansa. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän linkin kautta.

Ensi syksynä alkaa luovan kirjoittamisen kurssi niin ikään yhteistyössä Simpukka ry:n kanssa. Lue lisää aiemmista blogikirjoituksista Kriisin käsittelyä kynä kädessä ja Kirjoittamisen voima on vuorovaikutuksessa ja ilmoittaudu mukaan tästä linkistä.

Omiin, oppilaittesi tai yhteisösi tarpeisiin räätälöidyn Tulikettu-kurssin tai koulutuksen voit tilata Eduketulta. Lue lisää. Lisätietoja antaa Noora Friman (noora (a) edukettu.com).

Tämäkin kettu on suunnannut katseensa tulevaisuuteen.

Kirjoittamisen voima on vuorovaikutuksessa

Kirjoittaminen on hyvä ajattelun ja dokumentoinnin väline. Siitä kirjoitin aikaisemmassa blogipostauksessa Kriisin käsittelyä kynä kädessä. Ennen kaikkea kirjoittaminen on kuitenkin vuorovaikutusta. Se on tapa avata omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Lukeminen taas on tapa ottaa niitä vastaan.

Kirjoittaminen ei välttämättä kaipaa lukemista. Joskus on hyödyllistä kirjoittaa niin, että tekstiä ei ole tarkoituskaan ikinä lukea. Usein teksti kuitenkin kaipaa lukijaansa. Se lukija voi olla kirjoittaja itse tai joku ulkopuolinen.

Kirjoittaminen on tapa kurottaa pois yksinäisyydestä

Kriisi tiputtaa usein kokijansa paksun yksinäisyyden kokemuksen sisälle. Kriisin keskellä tuntuu, ettei kukaan kuule oikeita ajatuksiani eikä kukaan täysin ymmärrä, mitä käyn läpi. Monia ajatuksia ja tilanteita voi olla vaikea selittää. Niitä voi myös olla vaikea kuunnella.

Kirjoittaminen on tapa kurottautua yksinäisyyden verhon läpi. Kun saa rauhassa asetella sanansa ja asiansa, on se mahdollista saada sellaiseen muotoon, jonka vastaanottaja voi rauhassa ymmärtää ja sisäistää. Kirjoittajan ja vastaanottajan ei edes välttämättä tarvitse olla samassa tilassa. Oikein hankalassa tilanteessa voikin olla kaikille helpompaa välittää ajatuksia niin, että sekä kirjoittaja että lukija saavat niiden miettimiseen ja tunteidensa käsittelyyn riittävästi aikaa.

Moniäänisestä vertaisryhmästä löytyy voimaa

Kirjoittaminen voi myös olla vertaistukea. Paksun yksinäisyyden keskellä voi olla helpottavaa oivaltaa, että maailmassa on joku, joka tietää, miltä minusta tuntuu ja osaa jopa pukea sen sanoiksi. Voi myös olla voimauttavaa huomata, että oma henkilökohtainen kokemus löytää kaikupintaa vertaisessa lukijassa. Parhaimmillaan vertaisryhmä onnistuu kirjoittamalla sanoittamaan paljon syvempiä ja tärkeämpiä asioita kuin puhumalla.

Vertaisten kanssa kirjoittaminen on myös mainio tapa laajentaa näkökulmaa kriisistä. Kun koko ryhmällä on kokemus tahattomasta lapsettomuudesta, mutta kriisin vaihe on jokaisella erilainen, voi ryhmän moniäänisyys olla tärkeä voimavara. Kaikkia ryhmän jäseniä yhdistää kokemus ja tarve käsitellä sitä. Kirjoittaminen on tehokas tapa avata erilaisia näkökulmia ja saada aikaan yhteistä ymmärrystä valtavan monialaisesta kriisistä.

Ilmoittaudu Tulikettu – luovan kirjoittamisen kurssille!

Tule ajattelemaan kirjoittamalla Tulikettu – luovan kirjoittamisen kurssille. Kurssi antaa osallistujalleen kirjoittamisen työkalujen lisäksi oman kirjoittavan yhteisön, joka kerääntyy yhteisen tekemisen äärelle sekä kasvokkaisissa tapaamisissa Tampereella että ryhmän halutessa myös sähköisten välineiden kautta. Kurssi kestää vuoden, mutta se voi olla tärkeä alku pidemmillekin ystävyyksille.

Kurssi on tarkoitettu tahattoman lapsettomuuden kohdanneille ja osallistujan tämänhetkinen elämäntilanne voi olla millainen tahansa. Kurssille voi siis osallistua riippumatta siitä, mitä tuleva vuosi tuo kohdalle.

Paikka: Tampere, Simpukka ry:n toimisto (Kalevantie 7C)

Aika: la 24.8.2019, la 19.10.2019, la 11.1.2020, la 14.3.2020 ja la 25.4.2020

Kello: 11.00–15.00

Hinta: Simpukka ry:n jäseneltä 85 €, muilta 105 €

Ilmoittautuminen: https://goo.gl/forms/3Oo65MeOO2UrgXrS2

Yhteystiedot: noora@edukettu.com

Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantaina 5.8.2019.

Kurssi järjestetään, jos osallistujia on vähintään kymmenen.

”Kaikki surut voidaan kestää, jos ne ovat osa tarinaa tai jos niistä kirjoitetaan sellainen.”– Karen Blixen

Kriisin käsittelyä kynä kädessä

Kun kriisi kohtaa, sen käsittelemiseen tarvitaan erilaisia apuvälineitä. On tavallista etsiä apua ajatusten järjestämiseen esimerkiksi puhumisesta tai liikunnasta. Monelle myös kirjoittaminen on loistava ajattelun apuväline.

Kirjoittamisen avulla on mahdollista muodostaa epämääräisistä ajatuksista kokonaisia tekstejä ja lauseita. Käsittelemistä karttava paha olo voi antautua käsiteltäväksi, kun siitä ottaa otteen kirjoittamalla. Eikä välttämättä tarvitse uskaltaa ajatella tai kirjoittaa heti sitä pahinta ja epätoivoisinta ajatusta. Ehkä aluksi riittää, että kirjoittaa vähän asian sivusta. Jossain vaiheessa paha olo antautuu kirjoitettavaksi – ja samalla ajateltavaksi.

Kirjoittaminen on mahtava dokumentoinnin apuväline. Lopulta on vaikea muistaa, mitä tapahtui, mitä ajatteli tai tunsi tapahtumien keskellä. Kaiken dokumentointi voi osoittautua hyödylliseksi jälkikäteen. Mitä oikein tunsin ja ajattelin silloin, kun kriisi oli pahimmillaan? Millä tavalla ajatukseni ja tunteeni ovat muuttuneet?

Kirjoittaminen antoi väylän ajatella selkeämmin

Kun tahaton lapsettomuuteni alkoi muuttua kriisiksi, huomasin tarvitsevani kirjoittamista. Ajattelin ensin päiväkirjan kirjoittamista, mutta huomasin pian, etten saa kirjoitettua, jollen kirjoita jollekin toiselle. Niinpä aloin kirjoittaa Toiveissa-blogia. Blogin kirjoittaminen antoi minulle väylän tehdä ajatuksista kokonaisia tekstejä ja saada vastakaikua vertaisilta. Kirjoitin jollekin. Sellaiselle, joka oli kokemassa samaa. Kirjoittaminen oli minulle kriisiaikojen ja kriisistä toipumisen aikojen tärkein työväline. Saatoin pyörittää epämääräisistä oloista selkeitä ajatuksia.

Kun olin aikani kirjoittanut blogitekstejä, aloin kaivata uudenlaista kirjoittamista. Luova kirjoittaminen alkoi kiinnostaa. Luova prosessi nosti kirjoittamisen uuteen vaiheeseen: Vaikka kirjoittaisin kokemuksistani, ajatuksistani ja tunteistani, minun ei tarvitsisi juuttua kiinni totuuteen. Ei tarvitsisi ajatella, missä järjestyksessä mikäkin asia tapahtui tai toiminko oikeasti juuri niin vai olisinko vain halunnut toimia.

Luova kirjoittaminen sysää ongelmat henkilöhahmojen harteille

Kun oman kriisinsä siirtää henkilöhahmon harteille, saa kaikkeen kaivattua etäisyyttä. Henkilöhahmo voi tehdä sellaisia asioita, joita minä en syystä tai toisesta voi tehdä. Henkilöhahmolle voi kirjoittaa juuri sellaisen menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden kuin haluaa. Henkilöhahmon suuhun voi kirjoittaa sellaista, mitä ei itse saa läheiselle sanottua. Luova kirjoittaminen siis vapauttaa ja puhdistaa.

Kun käyttää luovaa kirjoittamista kriisinsä keskellä ajattelemisen apuvälineenä, lopputuotoksella ei ole mitään merkitystä. Prosessi on se, joka auttaa ajattelemaan. Kirjoittajan ei tarvitse huolehtia lopputuloksesta eikä tuottaa mitään valmista ja kokonaista. Etukäteen ei tarvitse osata mitään. Halu kokeilla kirjoittamista ajattelun apuna riittää. Luova kirjoittaminen voi antaa menetelmiä ja työvälineitä, joiden avulla asetella ajatuksia siisteihin riveihin. Kirjoittamista ei tarvitse jännittää. Se on ajattelemista kynä kädessä. Siinä kaikki.

Ilmoittaudu Tulikettu – luovan kirjoittamisen kurssille!

Tule ajattelemaan kirjoittamalla Tulikettu – luovan kirjoittamisen kurssille. Kurssin aikana saat kirjoittamisen työvälineitä ajatustesi avuksi. Kurssi järjestetään Tampereella Simpukan toimistolla ja se kestää vuoden. Tapaamiskertoja on vuoden aikana viisi, joten osallistuminen kauempaakin onnistuu hyvin.

Kurssi on tarkoitettu tahattoman lapsettomuuden kohdanneille ja osallistujan tämänhetkinen elämäntilanne voi olla millainen tahansa. Kurssille voi siis osallistua riippumatta siitä, mitä tuleva vuosi tuo kohdalle.

Paikka: Tampere, Simpukka ry:n toimisto (Kalevantie 7C)

Aika:la 24.8.2019, la 19.10.2019, la 11.1.2020, la 14.3.2020 ja la 25.4.2020

Kello: 11.00–15.00

Hinta: Simpukka ry:n jäseneltä 85 €, muilta 105 €

Ilmoittautuminen: https://goo.gl/forms/3Oo65MeOO2UrgXrS2

Yhteystiedot: noora@edukettu.com

Viimeinen ilmoittautumispäivä on maanantaina 5.8.2019.

Kurssi järjestetään, jos osallistujia on vähintään kymmenen.

”Kaikki surut voidaan kestää, jos ne ovat osa tarinaa tai jos niistä kirjoitetaan sellainen.”

– Karen Blixen