Jos oikein optimistisilla silmälaseilla katselee, ryhmätyöskentely menisi näin: Opettajan mielestä käsiteltävää aihetta olisi hyvä työstää ryhmissä. Oppilaat jakautuisivat ryhmiinsä sen suuremmitta nurinoitta ja alkaisivat töihin. Kaikki ottaisivat hommasta vastuun ja ihana kuhina tuottaisi luokallisen ryhmätöitä. Opettajan tehtävä ryhmätyön aikana olisi kehua ja kannustaa, opastaa oikean lähteen äärelle ja juosta hakemassa tarvittavia työvälineitä. Lopulta kaikkien tuotokset esiteltäisiin koko luokalle. Kaikki oppilaat voisivat oppia toistensa töistä jotakin. Opettaja antaisi jokaisesta tuotoksesta arvosanan ja koska tuotos on ryhmän yhteinen, kaikki ryhmäläiset saisivat saman arvosanan.
Jos nostaa päähänsä realistisemmat rillit, tajuaa sen oikeasti menevän näin: Opettajan mielestä aihetta olisi hyvä työstää ryhmissä. Oppilaat olisivat hyvin tyytymättömiä ryhmäkokoonpanoihin. Osa valittaisi opettajalle, osa nurisisi yksikseen ja osa kieltäytyisi tekemästä työtä ryhmänsä kanssa. Töihin ryhtyminen alkaisi hitaasti ja ryhmät olisivat riitaisia. Lopulta yksi ryhmäläinen ottaisi työn tehdäkseen eikä antaisi muiden tehdä siihen mitään. Eivätkä muut haluaisikaan osallistua. Opettajan tehtävänä olisi jatkuva riitojen selvittely ja passiiviseksi heittäytyneiden oppilaiden patistus, kannustus ja uhkailu. Lopulta kaikkien tuotokset esiteltäisiin koko luokalle. Ryhmien tuotokset olisivat melko köykäisiä eikä kukaan olisi oppinut asiaa kovinkaan perusteellisesti. Opettaja antaisi tuotoksesta arvosanan, mutta voisiko koko ryhmä lopulta saada samaa arvosanaa?
Jos yksi tekee ja kolme katsoo vierestä, onko ryhmätyön tekemisessä mitään järkeä? Eivätkö kaikki pääsisi helpommalla, jos jokainen oppilas olisi vastuussa vain omasta työskentelystään ja oppimisestaan?
Vuorovaikutustaidot koulutyön ytimessä
Koulutyö on kiinni opetussuunnitelmassa. Jos opetussuunnitelmaa lukee, huomaa, että se painottaa yhteistyötaitoja, vuorovaikutustaitoja, yhdessä oppimista ja työskentelyä sekä työelämätaitoja. Taustalla on paljon oppimiseen liittyvää teoriaa alkaen Vygotskyn ajatuksesta oppimisesta sosiaalisena toimintana. Lisäksi taustalla on ajatuksia nykyisen työelämän vaatimuksista, joissa vuorovaikutus korostuu yli muiden taitojen.
Ryhmätyöskentelyn harjoitteleminen ja tekeminen siis todella kannattaa. Se todella on koulutyön ytimessä. On harjoiteltava vuorovaikutustaitoja, on harjoiteltava yhteistä ajattelua ja tekemistä, on harjoiteltava vastuuta itsen lisäksi myös muista.
Ratkaisu löytyy yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmistä. Näissä menetelmissä korostuu ajatus siitä, että ryhmätyöskentelyn taustalla on paljon prosesseja, jotka liittyvät ryhmään ja vuorovaikutukseen. Opettajan kannattaa hetkeksi siirtää opetettava sisältö toissijaiseksi asiaksi ja nostaa vuorovaikutustaidot ensisijaiseksi. Vuorovaikutustaitoja on pakko harjoitella tietoisesti, jotta niitä voi oppia. Ja siihen tarvitaan aikaa!
Oikeastaan yhteistoiminnallisen oppimisen tulisi olla tavallisin työskentelytapa. Sitä tulisi harjoitella jatkuvasti ja paljon. Vain harjoittelemalla asioista tulee automaattisia. Automatisoituneilla tiimityöskentelytaidoilla onkin jo suuri voima työelämään siirtyessä.
Opettajan kannalta yhteistoiminnallisen oppimisen omaksuminen tarkoittaa aluksi enemmän työtä. On hyvä ottaa haltuun menetelmän teoreettista taustaa. Opetusjakso on syytä suunnitella perusteellisesti etukäteen. On aluksi yritettävä ajatella, että vuorovaikutuksen harjoitteleminen on oppiaineen sisältöä tärkeämpää. On luotettava, että harjoittelu tuottaa tulosta ja että yhteistoiminnalla voi lopulta päästä yksilötyöskentelyä syvempiin tuloksiin.
Tule maaliskuun Demokettuun!
Ensimmäisen askeleen kohti yhteistoiminnallista työskentelyä voi ottaa maaliskuun Demoketussa, jonka otsikkona on Ryhmätyöskentelyn menetelmäpakki. Tässä koulutuksessa opitaan teoriaa yhteistoiminnallisen menetelmän taustalla ja tutustutaan erilaisiin yhteistoiminnallisiin työskentelymenetelmiin ja yhteistoiminnallisen työskentelyn arviointiin.
Maaliskuun Demokettu järjestetään maanantaina 18.3. klo 17.30 alkaen Tampereella Teho-osastolla (Sairaalankatu 5–7 B1).
Demoon mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautujaa. Kannattaa siis ilmoittautua nopeasti. Ilmoittautuminen onnistuu tästä.